SDP
Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry

Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry.            Pori 8.12.2022
Edustajiston sääntömääräinen syyskokous, Porin kaupungintalolla


Esa J.Wahlman
Puheenjohtaja

Hyvät Toverit. 

Kuluvan toimintavuoden aikana on keskuudestamme poistunut seuraavat toverit; Väinö Vilponiemi, Marja-Liisa Salmi, Ulla Turkki ja Taisto Talasma. Kunnioittakaamme heidän poismenoansa hetken hiljaisuudella. 

Vaalit

Kunnallisjärjestön tehtäväkenttään kuuluu erilaisten vaaleihin valmistautuminen, ehdokkaiden hakeminen jne. Vaaleja ovat kunnallisvaalit, jotka ovat kunnallisjärjestön tärkein tehtävä. Lisäksi on muitakin vaaleja mm. osuuskauppojen vaalit, pankkien vaalit, seurakuntavaalit, EU- vaalit ja kansanedustajien vaalit.

Viimeiset vaalit, jotka käytiin, olivat seurakuntavaalit. Huolestuttavinta näissä vaaleissa on alhainen äänestysprosentti, joka Porissakin liikkuu noin 12 prosentin tietämissä. Hieman aktiivisemmalla vaalityöllä seurakuntavaaleissa olisi ollut saavutettavissa paljon paremmat lopputulokset. 

Eduskuntavaalit

Käydään 2.4.2023, ehdokasasettelu on käynnissä. Satakunnassa puolueet saavat asettaa 14 ehdokasta. Porin suhteellinen osuus on kuusi ehdokasta ja nämä me olemme kunnallisjärjestön hallituksessa vahvistaneet ja toimittaneet SDP:n piirihallitukselle.
Vaalistartti meillä Porissa on Vuodenvaihteen juhlana 14.1.2023 klo 14.00. Juhlapuhujana on europarlamentaarikko Eero Heinäluoma. Mukana on myös kaikki eduskuntavaaliehdokkaat.
Eduskuntavaalit ovat erittäin tärkeät, vaalityötä tulisi tehdä hyvin voimallisesti, että säilyttäisimme kolme kansanedustajapaikkaa. Tärkeimmät teemat kansalaisille ovat tutkimusten mukaan SOTE- palvelut, johon kuuluu terveys- ja vanhusten hoivapalvelut. Työllisyyden hoito on erittäin tärkeä. Satakunnan työttömyysluvut viime mittauksella oli 8,6 % ja Porissa 10,8 %. Porissa meillä on ponnisteltavaa, että saisimme työttömyytemme alenemaan uusien työpaikkojen muodossa.
Suuret investoinnit Meri-Poriin onnistuessaan parantaisivat työllisyyttä Porissa tuntuvasti ja samalla paranisi Porin kaupungin talous verotulojen kautta. 

Turvallisuus

Kuntalaiset ovat huolestuneita turvallisuudestaan ja etenkin katujenkitoiminnasta. Poliisille tuleekin antaa taloudellisesti toimivat mahdollisuudet lisätä henkilökuntaa ja muita resursseja negatiivisen toiminnan estämiseksi.
Turvallisuuteen liittyy myös koulukiusaamisen saaminen aisoihin. Tähän tulisikin etenkin sivistyslautakunnan paneutua ja viedä asiaa parempaan suuntaan.

Kunnallisjärjestön hallitus
Niin Hyvät Toverit. Tässä kokouksessa tultaneen uusimaan kunnallisjärjestön puheenjohtajisto ja hallitus. Se on tervetullut toimenpide. Nuorta voimaa pyörittämään uusia vaativia tehtäviä ja ensikoitos onkin jo mainitsemani eduskuntavaalit.
Vaalityö on kovaa työtä. Sitä pitäisi jotenkin uudistaa, mutta miten? Puoluehallituksen delegaatio oli tutustumassa Ruotsin sosialidemokraattien vaalityöhön ja sieltä tuli jälleen esille ovelta, ovelle tehtävä vaalityö. Siellä oli laskettu, että joka viidestoista ovella käynti tuotti yhden äänen.
Kunnallisjärjestön talous on kunnossa, mutta se ei ole itsestään selvyys sitä pitää hoitaa asiantuntevasti ja siten, että sijoitetut pääomat tuottavat tulosta vuosittain. 

Hyvät Toverit.

Eduskuntatyhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tulee Poriin.

Hän on yleisön tavattavissa nyt lauantaina 10.12. klo 9.30-10.15. Paikalla vaaliteltalla on myös eduskuntavaaliehdokkaat, alue- ja kuntavaltuuston jäseniä. Tulkaa paikalle, tehdään tapaamisesta näyttävä. 

Hyvät Toverit.

Näillä ajatuksilla julistan kokouksen avatuksi.

Ari Nordström
vanhusneuvoston jäsen
kaupunginvaltuutettu (sd)

Seniorit vastaan palloiluhalli 

Joku pensselihenkilö äityi taas mustamaalaamaan nimeäni SK:n tekstaripalstalla 12.10.2022. Syynä oli äänestämiseni palloiluhallihankkeen jatkamisen puolesta. No, tähän olen tottunut ja lienee jonkun tapa tehdä omaa vaalityötään. Itse pyrin ottamaan kantaa asioihin, en ihmisiin. Joskus on toki tullut tokaistua sellaistakin, jonka seuraavana päivänä olisi voinut sanoittaa toisin. 

Porin kaupunginvaltuusto myönsi palloiluhankkeelle määrärahan ja antoi toimeksiannon hankkeen viemiseksi eteenpäin. Valmistelu oli viimeksi teknisen lautakunnan tehtävänä. Tämä tyssättiin lautakunnassa. Kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan ja halusi, että kaupunginvaltuuston päätöstä noudatetaan ja asia etenee. Sinänsä oikeutetusti, mutta aivan eri tarkoitukseen olevalla menettelyllä asia tuli sitten poikkeuksellisesti uudelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn. 

Asia olisi pitänyt viedä teknisessä lautakunnassa siihen vaiheeseen, että olisi ollut valmiiksi valmisteltu suunnitelma ja hankintapäätöksen esitys. Sitten olisi tullut tehtäväksi varsinainen hankintapäätös. Omasta mielestäni silloin olisi voitu harkita, onko talous- tai maailmantilanne muuttunut niin, että olisi syytä ottaa vaikkapa aikalisä. Tähän ei päästy vaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi tuli vain jatko tai hylky. Hanke tuli nyt hylätyksi eikä sitä ole enää edes talousarvioehdotuksessa. Moni hankkeen ei-äänestäjä kuvitteli, että halvempi projekti käynnistyy heti. Näin ei näytä käyvän. Halvempi projekti saattaa myös inflaation takia tulla myöhemmin yhtä kalliiksi kuin nyt kaatunut hanke. 

Miten edistän seniorien asiaa omalla toiminnallani? Ainakin pidän ryhmäkuria parempana siinäkin kuin sooloilua. Demariryhmä edistää yhtenäisenä myös seniorikansalaisten hyvinvointia. Tulevilla senioreilla on entistä vähemmän jälkeläisiä tukenaan. Kun erilaista lasten, nuorten ja aikuistenkin liikkumisen edellytyksiä lisätään niin heillä on enemmän sekä fyysisiä että henkisiä resursseja tukea ikääntyviä seniorivanhempiaan tulevissa haasteissa. Seniorit tarvitsevat turvallisia kävelyreittejä kodin lähiympäristössä ja edellytyksiä virikkeelliseen sosiaaliseen yhteistoimintaan.

  

Ari Nordström
kaupunginvaltuutettu (sd)
vanhusneuvoston jäsen

Turvapuhelimien hinnoittelun ”halpuutus” 

Porin perusturvalautakunta tiedotti elokuun kokouksensa jälkeen mm., että jatkossa turvapuhelinasiakkaan kuukausimaksu on aiempaa pienempi ja että nykyiseen kuukausimaksuun on sisältynyt kaksi käyntiä, mutta jatkossa asiakas maksaa vain toteutuneista käynneistä. Tiedotteessa annettiin kuva halpuutusoperaatiosta.

Kuukausihinta laskee 45 eurosta 35 euroon. Käytännössä hinta laskee vain asiakkailla, jotka eivät tarvitse yhtään käyntiä ja joille ei liene juuri merkitystä 10 euron hinnanerotuksella. Nykyiseen kuukausimaksuun on sisältynyt kaksi maksutonta käyntiä ja seuraavista on peritty 26,50 euroa/käynti. Tätäkin ”halpuutetaan” 25 euroon. Jatkossa tämä peritäänkin jo ensimmäisestä auttamiskäynnistä alkaen. Kaksi käyntiä tarvitsevien kuukausiveloitus nousee 45 eurosta 85 euroon. Korotus on 88 prosenttia. Esim. 6 käyntiä tarvitseva on maksanut nyt 45 euroa ja kahden maksuun sisältyvän käynnin jälkeen neljästä käynnistä (á 26,50 €) 106 euroa eli yhteensä 151 euroa. Uuden hinnoittelun mukaan hän maksaa 35 euroa ja kuudesta käynnistä (á 25,00 €) 150 euroa eli yhteensä 185 euroa. Korotus on 23 prosenttia. Aika massiivisia korotuksia. Tällaisia tiedotteessa ei esitetty. Näistä maksuista ei säädetä asiakasmaksulaissa. Mainittakoon kuitenkin, että ko. lain mukaan kotisairaanhoidossa sairaanhoitajan tilapäinen käynti saa maksaa enintään 12,20 euroa ja lääkärin käyntikin enintään 19,20 euroa.

”Halpuutusoperaatio” näyttäytyy näiden lukujen valossa aivan muulta eli reippaalta hinnankorotukselta ja rahankeräykseltä. Perusturvalautakunnan esityslistalla tai pöytäkirjassa ei näy, kuinka paljon vastaavalla käyntimäärällä peritään enemmän rahaa kuin ennen. Siksi teenkin lautakunnalle julkisen kysymyksen: Mikä oli turvapuhelinpalvelun kuukausittainen maksutulo nykyisellä hinnoittelulla ja mikä sen arvioidaan vastaavalla käyntimäärällä olevan uudella hinnoittelulla? Lienee selvää, että tällainen on tehty ennen päätöksentekoa. Päätöksenteko asiassa siirtyy vuodenvaihteessa hyvinvointialueelle. Mikä kiire oli hosua tämänkin kanssa?

 


Pertti Rajala
Kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja
Seurakuntavaaliehdokas, KokoKansan kirkko/SDP, Keski-Porin seurakunta.

Seurakuntavaalit ovat arvovaalit, siksi kannattaa äänestää 

Marraskuun seurakuntavaalien ehdokkaat on asetettu. On aika alkaa valmistautua itse vaaleihin ja käydä keskustelua suunnasta, johon halumme viedä seurakuntiamme ja koko kirkkoa.  Seurakuntavaalit ovat myös arvovaalit. Tulevat luottamushenkilöt ovat mm. mukana ratkaisemassa, alkaako kirkko vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, ja voidaanko heitä vihkiä seurakuntiemme kirkoissa. Itse kannatan tätä muutosta. Seurakunnan on oltava yhteisö, jonne kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat.

Tulevien seurakuntien päättäjien on tehtävä myös muita arvovalintoja, koska lähivuosina seurakuntien ja koko kirkon rahat eivät riitä kaikkeen. Tärkeää on, että edelleen kirkko on heikompien puolella. Siksi diakonia, auttamistyö, on kirkon ytimessä. Odotan seurakunnalta ja koko kirkolta evankeliumin julistamisen lisäksi sitä, että se huolehtii yhteiskunnan vähävaraisista ja heikossa asemassa olevista.

Arvovalinnat konkretisoituvat, kun päätetään seurakunnan talousarviosta

Esiin nousee myös kysymys, mikä on kirkon tulevaisuus ja tehtävä maallistuvassa yhteiskunnassa? Entä mikä rooli seurakunnilla ja kirkolla on yhteiskunnan kriisinkestävyyden kehittämisessä? Pandemian aikana kirkko ja seurakunnat tekivät loistavaa auttamistyötä, josta myös valtio antoi kiitoksen. Monet arvovalinnat konkretisoituvat, kun päätetään seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarviosta ja muista talousasioista, rakennushankkeista, avustuksista, työntekijävalinnoista ja uusista viroista, seurakunnan toiminnan painotuksista ja seurakunnan tilojen käytöstä.

Koko kirkon oppiin ja toimintaa seurakuntien luottamushenkilöt osallistuvat, kun he äänestävät kirkolliskokousvaaleissa eli valitsevat maallikkoedustajat kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta.

 

Esa J. Wahlman
Kunnallisneuvos

VIELÄ KERRAN PALLOILUHALLISTA                                                       

 Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö teki kuntavaalisuunnitelmaa valtuustokaudelle 2021-2024, jossa todetaan liikunnan osalta ”Isomäen alueesta kehitetään toimiva urheilu-, liikunta ja virkistysalue- uusi palloiluhalli ja urheilutalon saneeraus ovat meille tärkeitä liikuntainvestointeja.

Sosialidemokraatit ovat aina pyrkineet suunnitelmalliseen vaaliohjelmaan joka on meille vaalikauden ohjenuorana ja se sitoo myös valtuustoryhmää. Tämä velvoite tietysti voi muuttua, jos tilanne muuttuu oleellisesti. 

Tilanne on nykyisin muodostunut monimutkaiseksi ja tilanteesta löytyy useita takankääntäjiä. Mistä se johtuu. Ehkä uusien valtuutettujen kokemattomuudesta tehdä päätöksiä. Tämänkin hankkeen kohdalla valtuustossa ollaan tehty puoltavia päätöksiä ja vastaavasti alemmassa päätöksenteossa ollaan valmiit kaatamaan koko hanke. Kaupunginhallituksen on syytä tutkia teknisen lautakunnan lainvoimaisuudet.

Mitä vastustajat hakevat hallihankkeen kaatamisella. Investointi on liian suuri taloudellisesti ja ajankohta on väärä. 

Miksi määrätyt valtuutetut ensin hyväksyvät hankkeen jopa suurimalla mahdollisella kustannusarviolla ja vähän ajan kuluttua kääntävät mielipiteensä. Ehkä se on epävarman päättäjän tunnusmerkit. 

Mikä ratkaisuksi, että hanke pystytään toteuttamaan? Pitää muistaa, että valtiovallan tuki hankkeelle on huomattava, mutta kuitenkin alle miljoona euroa.

Tulisiko lähteä liikkeelle osakeyhtiömallista, vaikka se on monelle kirosana. Haen osakeyhtiömallia Tampereelta, jossa on liikuntarakentamista toteutettu monesti osakeyhtiömallilla. Hankkeen taakse saadaan muutakin rahaa kuin vain kaupungin. Voisiko Porissa ajatella halliosakeyhtiötä, jossa olisi mukana Porin kaupunki, Ulvilan kaupunki, Eurajoen kaupunki, urheiluseurat ja liikeyritykset. Yhtiöllä olisi laaja omistajaohjaus ja vastuut jakautuisivat laajemmalle omistajapohjalle. Näin käyttäjäkuntakin olisi mahdollisen maakunnallinen. 

Hankkeen toteuttaminen tulisi neuvotella arvovaltaisen vetäjän toimesta kaikkien puolueiden valtuustoryhmien vetäjien toimesta. Tiedän, että se on hankala kun monet ovat jo nyt lyöneet kantansa lukkoon. Mutta aina kannattaa yrittää. Olen huomioinut että hallihankkeen takana ovat yksimielisesti Sosialidemokraatit ja Osittain perussuomalaiset, Keskusta ja Vihreät. 

Urheilukeskus ei ole vielä valmis. Jos ja kun palloiluhalli saadaan urheilukeskukseen sieltä puuttuu vielä jääurheilun yksi osa eli katettu jääpallorata joka sisältää myös täysimittaisen pikaluisteluradan. Jos nämä hankkeet saataisiin vielä rakennettua olisi urheilukeskus täysin rakennettu kuntoon, joka samalla olisi Suomen parhaita ellei paras urheilukeskittymä. Katettu jääurheiluhalli on kustannuksiltaan paljon halvempi kuin palloiluhalli. Norjalaisen mallin mukaan kevytrakenteinen halli maksaisi noin 5 miljoonaa euroa. 

Toivon, että valtuustoryhmien välillä löytyy neuvottelutulos jonka mahdollisimman moni valtuutettu voisi hyväksyä. Kaikki suunnitelmat ovat valmiina ja toteuttaminen voitaisiin aloittaa. Rakennusyritykset ihmettelevät Porin kaupungin poukkoilevaa päätöksen tekokulttuuria voiko kaupunki enää olla luotettava yhteistyötaho. Meidän tulee valtuutetut hoitaa uskottavuutemme kuntoon.

 

Sinikka Alenius
Aluehallituksen jäsen sdp

Vanhusten ja vammaisten hoitopaikkojen turvallisuudesta

Suomalaisen yhteiskunnan perusarvoihin kuuluu ikäihmistä ja vammaisista huolehtiminen. Kuten tiedetään ikäihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään eivätkä halua olla vaivaksi yhteiskunnalle. Jotta tämä olisi entistä paremmin mahdollista, meidän tulee luoda hoidolle myös turvallisuutta parantavia ohjeita. Esimerkiksi kaikki kaupankäynti ja taloudellisten sopimusten tekeminen hoidettavan ja hoitajan välillä tulee olla kielletty. Hoitaja ja hoidettava eivät ole tasavertaisia sopimusosapuolia. Kaikki ikääntyvät. Turvallinen vanhusten hoito on kaikkien etu. Hyvät säännöt tukevat hoidettavan ja hoitajan etuja.

Ikäihmisisä ja vaikeavammaisia asiakkaita hoidetaan julkisissa ja yksityisissä laitoksissa, kotihoidossa sekä omaishoidossa. Yksi näkökulma hoidon arviointiin on, kuinka turvalliseksi hoidettava kokee hoidon ja hoitopaikan. Lehdissä on viime päivinä ollut huolestuttavia uutisia siitä, että hoidettavien omaisuutta häviää hoitolaitoksissa. Vaatteita, irtainta jopa huonekaluja raportoidaan hävinneeksi.  Kuva hoidon tasosta saa tästä kolauksen. Pitäisikö hoidettavan tavarat hoitojakson aluksi luetteloida, jotta vältytään näiltä ikäviltä asioilta.

Tänä päivänä hoitoa ollaan siirtämässä kotihoitoon. Onko mahdollista, että tämä ongelma siirtyy koteihin. Miten varaudutaan pitämään kodit turvallisina? Millaista valvontaa hoidon tuottaja järjestää koteihin. Vanhustenhoidon epäkohdat ovat olleet jatkuvasti esillä, eikä valvonnan järjestelyistä ja tuloksista ole julkisuudessa raportoitu.

Tärkeintä on, että hoidon alkaessa hoidettavaa kuullaan ja kuulemisessa esiin tulevat asiat kirjataan muistioon. Tämä on tärkeää siltäkin kannalta, että yhä suurempi osa hoidettavista on yksinäisiä ja hoitaja voi olla hoidettavan ainoa tuki ja turva. Tulevaisuudessa yksielävien osuus vain kasvaa. Voisiko julkisilla edunvalvojilla olla suurempi rooli vanhusten tai vammaisten hoidon valvonnassa. Edunvalvonnan piirissä on joka tapauksessa kasvava joukko hoidettavia.

 

Sonja Myllykoski
Valtuutettu

SD-ryhmän puheenvuoro tilinpäätöksestä 

Millainen oli vuosi 2021? Se oli koronapandemian vahvasti varjostama poikkeuksellinen ajanjakso, jonka tuottamien terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten murheiden keskellä on ollut vielä tavanomaistakin tärkeämpää, että porilaiset ovat voineet luottaa siihen, että heidän palveluistaan ja hyvinvoinnistaan pidetään huolta. Tästä on osoitettava suuri kiitos kaupungin henkilöstölle, joka on jaksanut ponnistella läpi kaikkein kuormittavimpienkin kausien.

Kaupungin talousarvion tavoitteet täyttyivät viime vuonna kohtuullisesti. Mikäli Satasairaalan kuntalaskutuksen oikaisu olisi ehtinyt kirjautua vuodelle 2021, olisimme päässeet hyvin lähelle talousarviossa asetettua –6 miljoonan euron tulostavoitetta. Alijäämäinen tulos ei tietenkään koskaan ilahduta, mutta olisiko kiireellisin menoleikkauksin - keinolla millä hyvänsä - pitänyt pyrkiä nollatulokseen?

Arviointikertomuksestakin näkyy hyvin havainnollisesti, miten suuri osuus TOP 11 -prosesseilla on koko kaupungin taloudessa. Niillä on myös ratkaiseva osuus kaupunkilaisten elämässä. Emme voi mitenkään nähdä järkevänä, että olisimme nopein ja radikaalein leikkaustoimin vakavasti haavoittaneet palveluita perusturvassa, varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, niillä osa-alueilla, joilla muutenkin on kertynyt pandemian vuoksi hoitovelkaa ja oppimisvajetta. Tulostavoitteiden asettaminen on ollut näissä oloissa ei niinkään vaatimatonta vaan realistista. Inhimillinen ote pandemian hoidossa, tuki asukkaille ja elinkeinoelämälle on ollut oikea arvovalinta. Terveet ja hyvinvoivat ihmiset oikaisevat talouskehityksenkin todennäköisemmin kuin sairaat ja pahoinvoivat.

Toimialoille asetetuissa pitkän aikavälin tavoitteissa osa toimenpiteistä odottaa vielä toteutumistaan, mutta ne sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia sekä porilaisten hyvinvoinnin että kaupungin taloudellisen kehityksen kannalta.

Kaikkein suurin ja vaikeimmin ennakoitava menoerä on nyt poistumassa kaupungin taloudesta, kun sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät ensi vuoden alussa hyvinvointialueelle.  Olemme viime valtuuston kokouksessa strategian hyväksyessämme asettaneet yhteisen päämäärän ja suunnan: sujuvan arjen ja kestävän kasvun Porin. Talous on tasapainotettava kasvua painottaen ja palvelut sekä laadukkaasti että tehokkaasti tuottaen.

Tarvitsemme tässä ajassa tulevaisuudenuskoa ja tekemisen meininkiä, ennen kaikkea yhdessä tekemisen meininkiä: käännämme kaikki kivet asukasmäärään vaikuttamiseksi ja työpaikkojen ja verotulojen lisäämiseksi.

Tulevaisuudenuskolle on myös perusteita, kun katsoo Porin työttömyysprosentin pienenemistä, suosiota tapahtuma- ja matkailukaupunkina tai vireillä olevia satojen miljoonien eurojen investointeja kiertotalouteen ja uusiutuvaan energiaan. Talouskehityksen ohjaaminen positiiviselle uralle on iso haaste, mutta luotamme siihen, että porilainen pärjää. Aina.

 

Ari Nordström
hallituksen puheenjohtaja, Porin Seniorikotiyhdistys ry
Vanhusneuvoston jäsen
Kaupunginvaltuutettu
Vara-aluevaltuutettu (sd)

Ikääntyvien asumisesta

Porin yhteistoiminta-alueen iäkkäiden palvelujen suunnitelmassa lähtökohtana on, että omassa kodissa asutaan mahdollisimman pitkään kotiin annettavien laadukkaiden palvelujen turvin. Suurimpana haasteena todetaan olevan yksinäisyys ja turvattomuus, joita yhteisöasumisella voidaan lievittää. Tarvitsemme uusia innovatiivisia ratkaisuja. Älykkään ympäristön hyödyntämisessä iäkkään arjessa on paljon kehitettävää. Asuinympäristöjen kehittäminen ja rakentaminen ovat hidasta ja vaativat useiden vuosien pitkäjänteistä suunnittelua. Näin mainitaan suunnitelmassa.

Tämä kaikki on ihan totta. Tuntuu kuitenkin siltä, kuin jotain olisi unohdettu. Meillä on Porissa jo nyt varmaankin tuhat asuntoa kiinteistöissä, jotka on rakennettu vanhustentaloiksi tai senioritaloiksi. Nimi ei taloa huononna ja nämä toimivat edelleen tarkoitustaan vastaavasti. Kohteita on mm. Porin Seniorikotiyhdistyksellä, Porin YH-Asunnot Oy:llä, Diakonialaitoksella ja yksityisillä omistajillakin. Useissa toimi jo esim. 1990-luvulla kotipalvelun tuella erinomaisia yhteisöllisen asumisen kotiympäristöjä. Kotipalvelun pitkäaikainen alasajo on tosiasiassa aiheuttanut, että yhtä hyvää, moniosaajien tuottamaa palvelua ei samassa mitassa enää ole.

Useimmissa taloissa asutaan täysin itsenäisesti omissa vuokra-asunnoissa. Yhteiskäytössä olevat kerhotilat antavat mahdollisuuden yhteisiin tapaamisiin ja kerhoihin sekä muihin vastaaviin. Perusturvan viriketoiminnan ohjaajat toki pitävät edelleen useissa näissäkin taloissa virikekerhoja. Nämäkin maksavat itse itsensä, koska korvaavat monia kotipalvelukäyntejä. Taloissa asuu tyytyväisiä ikäihmisiä.

Odotellessa näitä innovatiivisia ja älykkäitä asuinympäristöjä pitäisi perusturvan ja tulevan hyvinvointialueen käyttää hyödyksi jo olemassa olevat resurssit ja tukea ikääntyvien ohjaamista näihin asuntoihin. Kotihoidon järjestäminen vierekkäisiin asuntoihin on varmasti edullisempaa kuin hajallaan oleviin palvelujen kohteisiin. Silti pitää suunnitella ja odottaa uusiakin ratkaisuja.

 

 

 

 

UUTISET

Järkevä energiankäyttö kodeissa

14.1.2023 TULEVAISUUSAKATEMIA - TULE MUKAAN! VIIDES KESKUSTELUILTA To 16.2. KLO 18, kahvit klo 17.30 alkaen. Villa Ruska, Isosannanpuistokatu 26, Pori  Lue lisää

XIX AY-Seminaari

14.1.2023 XIX AY-Seminaari pidetään la 11.2.2023 klo 10.00 Hotelli Vaakunassa. klo 09.30 Aamukahvit. klo 10.00 Seminaarin avaus, ay-jaoston pj. Jouni Nylund. klo 10.05 Satakunnan suunta, maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä. klo 10.35 Suomen suunta, johtaja, Labore Mika Maliranta. klo 11.10 Osallistujien paneelikeskustelu. klo 12.00 Seminaarin päätös, tilaisuuden puheenjohtaja Jouni Nylund. Myöhäinen brunssi osallistujille. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen: Oman piirisi Satakunnan aluetoimistoon tai sen puuttuessa piiritoimistoon jukka.pirttinen@sdp.fi tai 0400 725 689. Ilmoittautumiset 27.1.2023 mennessä. Lue lisää

TAPAHTUMAKALENTERI
9.2.2023 Kunnallisjärjestön hallituksen kokous >>
11.2.2023 XIX AY-Seminaari >>
16.2.2023 Järkevä energiankäyttö kodeissa >>
18.2.2023 Aamukoulu >>
23.2.2023 Kunnallisjärjestön hallituksen kokous >>
Haluatko mukaan