SDP
Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry


Ari Nordström
valtuutettu
kuntavaaliehdokas

Viikkarin Valkama takaisin eläkeläisten käyttöön

Avopalvelukeskus Viikkarin Valkama on rakennettu 1990-luvun alussa. Yli puolet kustannuksista kattoi Raha-automaattiyhdistys. Vahvana perusteena oli kokoontumis- ja harrastustilojen saaminen eläkeläisjärjestöjen ja eläkeläisten käyttöön. Samalla saatiin tilat uusimuotoisen vanhusten päivätoiminnan käyttöön. Myös eläkeläisten lounaspaikka aloitti toimintansa. Avopalvelukeskus rakennettiin Porin Vanhustenkotiyhdistyksen omistukseen juuri merkittävän taloudellisen tuen vuoksi. Parikymmentä vuotta toimittiin Porin sosiaalitoimen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Yhdistyksen toiminnan muuttuessa pääosa tiloista vuokrattiin Porin perusturvakeskukselle ja keittiö yksityiselle yrittäjälle. Toiminta jatkui.

 Kesken jääneen sote-uudistuksen uhkana oli käytön väheneminen. Yhdistyksen talous ei olisi sitä kestänyt. Eläkeläisjärjestöjen tilojen turvaamiseksi käytiin neuvotteluja ja päädyttiin luovuttamaan tilat Porin kaupungin omistukseen. Neuvotteluissa kokoontumistilojen turvaaminen oli keskeisenä keskustelun aiheena vaikka sitä ei kauppakirjaan merkittykään. Perusturvakeskus jatkoi toimintaa kaupungin vuokralaisena ja tilat olivat jotakuinkin samanlaisessa käytössä. Myös pienen, aina omistamansa neuvolahuoneiston kaupunki antoi vanhuspalveluiden käyttöön. Taloon tuli lisää vanhusten palvelukokonaisuuden asiakaspalvelua.

Syksyllä 2020 tilanne muuttui merkittävästi. Perusturvakeskus irtisanoi kaiken eläkeläisjärjestöjen toiminnan talosta. Monikäyttöiseen ja suosittuun Saarelma-kokoustilaan on siirretty Himmelin päivätoiminta. Tila on siihen hyvin kyseenalainen, koska kävijät joutuvat esim. käyttämään aulakäytävällä olevia WC-tiloja. Samoja käyttävät muutkin talossa käyvät, myös kahvion ja lounaspaikan asiakkaat. Viimeinen järkyttävä uutinen on, ettei lounaspaikkaa olla tänä kesänä ollenkaan avaamassa ympäristössä asuville eläkeläisille. Muita ruokailijoita siellä kyllä käy. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen perustarkoitus on lähes kokonaan kadotettu. 

Olen jättänyt valtuustoaloitteen, että kaupunki ryhtyy nopeisiin toimiin Viikkarin Valkaman palauttamiseksi eläkeläisten ja eläkeläisjärjestöjen käyttöön. Valmistelussa tulee huomioida tulevan Sote-alueen ja kaupungin välinen työnjako. Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle jäävä hyvinvoinnin edistäminen jää kaupungin vastuulle. Viikkarin Valkama tulee ainakin pääosin varata tähän työhön, jossa eläkeläisjärjestöt ja vapaaehtoistoiminta ovat merkittävässä roolissa. Vaikka Raha-automaattiyhdistyksen avustusehtojen mukainen rajoitusaika on virallisesti umpeutunut niin kyllä kaupungin pitää kantaa moraalinen vastuunsa avustuksista ja niiden käyttötarkoituksista myös tulevaisuudessa.

 

Esa J. Wahlman
Puheenjohtaja
Porin Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry

Hyvät Toverit. 

Vappuna kunnallisjärjestön puheenjohtaja avaa vappujuhlan Porin torilla, nyt ei avaa, vaan on tyytyminen sähköiseen tervehdykseen. Korona epidemia on tuonut määrättyjä rajoitteita liikkumisen ja kokoontumisen suhteen. Noudatamme niitä.

Kunnallisjärjestön hallitus on perinteiseen tapaan muistanut menehtyneitä tovereita muistokivien ja patsaiden luona laskemalla kukkatervehdykset. Aloitimme muistamiset Käppärän hautausmaalla, Keski-Porin kirkkopuistossa, Eetu Salinin patsaalla, Väinö Tannerin ja Noormarkussa muistokiven luona. 

Poliittinen tilanne on tavanomaisesta poikkeava. Koronaepidemia tekee kansalaisille rajoitteita liikkua ja kokoontua. Tämä koskee myös poliittisia puolueita.

Koronaepidemia on maanlaajuinen ei vain Satakunnassa ja Porissa. Eduskunnassa joudutaan vaikeiden asioiden edessä tekemään kipeitäkin ratkaisuja.

Kuntavaalit 13.6.2021 ovat myös erikoiset, vaaleja jouduttiin siirtämään ja ehdokasasettelua aina 4.5. asti. Me sosialidemokraatit olemme saaneet erittäin hyvin ehdokkaita, melkein täyden listan. Porin sosialidemkraattien tavoitteena on säilyttää asemat kaupunginvaltuustossa suurimpana puolueena ja toivomme, että jokaine kuntalainen käy äänestämässä. Viime kuntavaaleissa Porin äänestysprosentti oli 58,3 %, joka on erittäin alhainen. Sosialidemokraattien äänimäärä oli annetuista äänistä 27,3 % jolla saatiin 11 000 ääntä ja 17 valtuustopaikkaa. Olimme suurin poliittinen ryhmä johon tähtäämme nytkin. 

Suurimmat kuntapolitiikan haasteet ovat olleet tämän vaalikauden aikana talous, johon liittyy veron korotukset,  ikäihmisten hyvinvointi, koulutukseen liittyvät asiat, joukkoliikenne, kaupungin henkilöstöpoliittiset tavoitteet, investoinnit, muutamia mainitakseni. 

Talouden tasapainoittaminen on vaatinut ponnisteluja, uhkakuvat alijäämäisestä tilinpäätöksestä muodostuikin 4,5 miljoonan eron ylijäämäksi. Pitää tunnustaa, että tässä auttoi huomattavasti valtion koronatukirahat niin kuin monessa muussakin kunnassa. 

Ikäihmisten hyvinvoinnin parantaminen on saanut laajan mielenkiinnon kuntalaisten kannanotoissa ja aivan oikeutetusti. Perusturvalautakunta on vaikeiden päätösten edessä koska budjetoidut eurot eivät riitä. Silloin pitää laajentaa hartioita ja pyytää lisäresursseja kaupunginhallitukselta ja viimeistään kaupunginvaltuustolta, joka lopulta päättää lisätalousarvion muuttamisesta. 

Koulutukseen liittyvät asiat ja päätökset ovat jokavuotisia. Virkamiehet tuovat laskelmia ja taulukoita miten oppilasmäärät pienenevät ja silloin tulisi opetustiloja vähentää. Tämä ei ole näin yksiselitteinen asia. Pori on laaja kaupunki maantieteellisesti Laviasta – Reposaarelle on matkaa noin 90 kilometriä ja koulupalveluiden saantimahdollisuus tulee lakien mukaan turvattava jokaiselle koululaiselle. Vanhoja kouluja on käyttökelvottomina lopetettu, toisia on korjattu ja uusia ollaan rakentamassa. Mieluisin projekti on Vähärauman 600 oppilaan koulun rakentamisen aloittaminen ja oppilaiden saaminen nykyaikaisiin opiskelutiloihin. Samoin Ruosniemen koulun rakentamisen vieminen eteenpäin. 

Joukkoliikenteen hoitaminen kunnissa perustuu pitkälti joukkoliikennelakiin. Porissa joukkoliikennetoimikunta on valmistellut asioita jotka eivät välttämättä ole miellyttäneet kuntalaisia. Esityksiä on jouduttu neuvottelemaan ja myöntämään 0,7 miljoonan euron lisämäärärahoja. Hajaasutusalueiden joukkoliikenteen hoitaminen on tasa-arvokysymys kuntalaisten keskuudessa. Olen paljon pohtinut ilmaisen joukkoliikenteen toteuttamisesta ja vertailukohteita löytyy Suomestakin Ahvenanmaan, Maarianhaminassa. Jos Porissa mentäisiin ilmaiseen joukkoliikenteeseen kustannukset olisivat vuodessa noin 6,0 miljoonaa euroa. Joukkoliikenne varmaankin tulee olemaan yksi asia, joka tulee ratkaista tulevana vaalikautena. 

Kaupungin henkilöstöraportti puhutti kaupunginvaltuustoa erittäin paljon. Raportissa tuotiin esille 250 henkilön vähentymä vuosittain, kolmen vuoden aikana eli yhteensä 700 henkilöä. Helposti sanottu, mutta vaikea toteuttaa. Näin suuret vähennykset vaativat erittäin tarkkoja selvityksiä koska olemassaolevat työtehtävät on tehtävä. Niitä voidaan henkilöstöedustajien kanssa yhdessä ratkoa ja henkilöstön rooli on tärkeää koska he tietävät niistä asioista eniten. Töiden siirtäminen ulkopuolelle eli yksityistää ei ole taloudellisesti järkevää. Oman henkilökunnan ja ulkopuolisten sopeuttaminen on hyvää henkilöstöhallintoa. Arvostan JHL:n pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten asiantuntemusta ja yhteistyökykyä toimia kaikkien parhaaksi. Puhun kokemuksesta ollessani yli 20- vuotta työyhteisöni pääluottamusmiehenä. 

Investointien tulisi olla poistojen suuruisia jotta tase pysyisi tasapainossa. Kouluinvestointien lisäksi tulee rakentaa päiväkoti Pihlavaan joka tulisi olemaan hirsirakenteinen joita on tehty monessa muussakin kunnassa.

Liikuntapuolella on ns. suurinvestointi suunnitteluvaiheessa eli Isonmäkeen palloiluhalli joka varmaan on tarpeellinen. Uutta palloiluhallia ovat sosialidemokraatit vaatineet jo pitkään ja näyttää siltä, että sille löytyy enemmistö kaupunginvaltuustossa. 

Hyvät Toverit.

Poliittinen ilmapiiri Porissa on ollut koko vaalikauden kireä. Vaikeissa asioissa ei tahdo löytyä konsensusta, johtuen siitä, että poliittiset puolueet tuijottavat liikaa ideologisiin näkökantoihin eikä työskennellä koko Porin hyväksi.

Tulevat kuntavaalit ja uusi kaupunginvaltuusto tulee asennoitua enemmän yhteistyön rakentamiseen, vain tätä kautta me pystymme parantamaan Porin taloutta ja hyvinvointia paremmaksi. 

Toivotan kaikille hyvää vappua ja käykää äänestämässä sosialidemokraattisia ehdokkaitamme.

 

 


Pirjo Mäki
sivistyslautakunnan pj

Vastauksena lehtori, tutkintovastaava, kuntavaaliehdokas (vihr) Teija Österlundin mielipidekirjoitukseen, missä hän vaati koulutusleikkauksia uudelleentarkasteluun:

SIVISTYSLAUTAKUNTA käsitteli viime syksynä (22.9. ja 29.9.) talousarvioesitystä, jonka toimialajohtaja oli laatinut kaupunginjohtajan esityksen pohjalta. Meiltä vaadittiin noin 4,5 miljoonan euron säästötavoitetta.Lautakunta päätti yksimielisesti lähettää toimialajohtajan esityksen kaupunginhallituksen pohdittavaksi, koska meillä ei ollut esittää säästötavoitetta.
Kaupunginhallituksen esityksen pohjalta kaupunginvaltuusto päätti (14.12.) kumota 2,8 miljoonan euron säästöt. Suurin säästö jäi varhaiskasvatukseen, noin miljoona euroa (lasten määrän väheneminen) ja loput 600 000 euroa kohdistui muihin toimintoihin.
Kirjoittajan esittämät säästöt eivät siis pidä paikkaansa.
PORIN KAUPUNKI ei lomauttanut ketään. Haettiin korvaavia töitä niille, joilla työmäärä väheni koronan vuoksi.
Perusopetukseen ja lukiokoulutukseen saatiin lukuvuodelle 2020–2021 valtion erityisavustuksena niin sanottua koronarahaa. Esi- ja perusopetuksen osalta summa on lähes 700 000 euroa.
Peruskouluissa rahalla on muun muassa lisätty tukiopetustunteja, vahvistettu osa-aikaista erityisopetusta ja resurssiopettajuutta, lisätty koulunkäynninohjaajia ja ohjaajien työtunteja sekä järjestetty läksykerhoja.
Nyt meillä on tavoitteena saada neljä uutta opiskelijapsykologin toimea lisää.
Österlundin peräänkuuluttamat opetuksen ja ohjauksen perusasiat ovat Porissa vertailun kestävällä tasolla, ja niiden parantamisen eteen tehdään koko ajan töitä.
On yleisesti tunnistettu, että opiskeluhuollon merkitys oppimisessa sekä tuen tarve ovat kasvaneet. Oppimisen tuen lisäksi tarvitaan oppilaan arjen kasvu- ja oppimisympäristöihin yhä enemmän lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin sekä vanhemmuuden tukitoimia.
Henkilökunnan osaamisen varmistaminen ja aidon moniammatillisuuden kehittäminen ovat tärkeitä tekijöitä tässä työssä.
Kuntalaisille täytyy antaa faktatietoa ja olla tarkkana näin kuntavaalienkin aattona, ja ainakin silloin.

 


Pertti Rajala ( Kuntavaaliehdokas )

Sote -uudistuksessa palvelujen säilyminen lähipalveluina turvattava

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistushanke, sote, on muodostunut vuosia kestäneen vääntämisen jälkeen enemmän kirosanaksi kuin toivoa herättäväksi lyhenteeksi. Nykyinen sote-uudistus alkoi 2000 -luvun alkupuolella. Sen peruslähtökohtana on havainto, että kunnilla on liian pienet hartiat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Tämä lienee ainoa asia, josta edelleen ollaan yhtä mieltä.

Sote -uudistukseen suhtautumisessa on tapahtumassa myös muutosta. Tuoreen Sosiaalibarometri 2021 mukaan sote-uudistus saa sosiaali- ja terveysjohtajilta myönteisemmän arvion kuin mikään aiemmista sote-esityksistä vuosina 2016–2019. Yli puolet vastaajista piti hallituksen nykyistä uudistusesitystä erittäin hyvänä tai hyvänä ja vain kuusi prosenttia huonona tai erittäin huonona. Myönteisimmin suhtauduttiin sote-uudistuksen mahdollisuuksiin turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantumiseen. Kaikkein kriittisimmin sosiaali- ja terveysjohtajat suhtautuivat kustannusten hallintaan, jonka uskoi toteutuvan melko hyvin tai hyvin vain joka kuudes ja melko huonosti tai huonosti vajaa puolet vastaajista.

Kansainvälisesti Suomen nykyinen tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja on poikkeuksellinen. Käsitykseni mukaan missään muualla maailmassa terveyspalveluiden järjestämisvastuuta ei ole annettu näin pienille väestöpohjille, noin 300 kunnalle. Suomessa oli THL:n mukaan vuonna 2019 terveyspalvelujen julkisia järjestäjiä oli 336, kun Ruotsissa niitä oli 21.Toisaalta Suomen nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä arvioidaan kansainvälisesti maailman parhaimpiin kuuluvaksi. Esimerkiksi kuntayhtymien järjestämistä sote-palveluista on saatu hyviä kokemuksia.

Sote- uudistuksella pystytään hallinnollista rakennetta yksinkertaistamaan ja palveluja järjestävien alueiden kokoa suurentamaan. Alueiden suurentuessa on huolehdittava palvelujen säilymisestä lähipalveluina.

Maakunnallisesti suuri vastuu sote -palvelujen onnistuneessa siirrossa on kesäkuun kuntavaaleissa valituilla valtuutetuilla. Kuntien on oltava sitoutuneesti mukana valmistelussa, jotta palvelut tuotetaan edelleen lähipalveluina. Suomessa on kaikki edellytykset säilyttää vahva julkinen hyvinvointijärjestelmä ja edelleen kehittää sitä. Koronapandemia on osoittanut, että terveydenhuoltojärjestelmämme pystyy vastaamaan myös akuutteihin kriiseihin. Tämä pitää varmistaa myös jatkossa.

 

 

 


Diana Bergroth-Lampinen
Kaupunginhallituksen pj.

Keskinäinen kunnioitus luo perustan yhteistyölle

Kun pysähdyn katsomaan kulunutta lähes kahtakymmentä vuotta taaksepäin, huomaan monen asian muuttuneen. Politiikan polku on seurannut luonnollisesti yhteiskunnassa kulloinkin puhaltavia tuulia, mutta julkinen keskustelu on muuttunut aina vain synkemmäksi. Näkyvyyttä ja suosiota hankitaan nyt erityisesti äärimmäisillä mielipiteillä. Asiallinen ja perusteltu arvokeskustelu on saanut väistyä tässä pelissä, jossa ei totuudellakaan tai asioiden oikealla laidalla näytä aina olevan väliä.

Yhteiskuntaamme koossa pitävät voimat, kyky kuunnella eriäviä mielipiteitä tai maltti perehtyä syvemmin asioihin, ovat olleet uhattuna jo pidemmän aikaa. Kykymme kohdata toisia ihmisiä näyttää yhä vain heikentyvän. Tämän johdosta on helppo ajatella, että yhteiskuntamme on jakaantumassa yhä syvemmin.

Valtioneuvoston tutkimuksessa ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia. Tutkijan mukaan vihapuheen taustalla voi olla impulsiivinen toiminta, mutta sitä käytetään myös tietoisesti poliittiseen painostukseen tavoitteena jonkun henkilön tai poliittisen näkemyksen vaientaminen.

Ratkaisuna nähdään hyväksytyn puheen rajojen määrittely poliittisessa toiminnassa sekä sosiaalisen median alustojen vastuunkannon lisääminen. Tämä edellyttäisi jokaiselta yhteiskunnalliselta toimijalta vahvempaa ja rohkeampaa otetta, media mukaan lukien. Myös meillä jokaisella yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa tähän.

Satakuntalaiset poliittiset piirijärjestöt ovat myös vedonneet vaalirauhan puolesta muistuttamalla keskinäisestä kunnioituksesta, joka luo perustan yhteistyölle myös vaalien jälkeen. Sitoutumalla yhteistyöhön taataan kuntien ja kaikkien poliitikkojen hyvinvointi sekä tarjotaan kuntalaisille heidän ansaitsemansa asialliset vaalit.

Olen saanut politiikan polulla osani henkilökohtaisuuksiin menevästä arvostelusta, jopa vihapuheestakin. Se on vain lujittanut tahtoa tehdä työtä oikeudenmukaisen ja faktoihin pohjautuvan asiapitoisen päätöksenteon eteen kanssaihmisiä kuunnellen ja arvostaen. J.V. Snellmanin tyttärelleen kirjoittama teksti vuodelta 1862 on tärkeä muistus tänäänkin: ”Yritä olla huomaavainen ja kohtelias kaikille ihmisille, vanhoille ja nuorille, köyhille ja rikkaille. Ei ole hyvä, jos on ystävällinen vain silloin, kun se tuntuu kannattavan, tai kun mieleen juolahtaa. Todellinen hyvyys kumpuaa hyvästä sydämestä, joka unohtaa itsensä ja pyrkii ainoastaan tekemään elämän muille helpommaksi. Ja tällainen ei tee eroa ihmisten välille.”

 

 


Joonas Ryynänen
Kuntavaaliehdokas

Pori tarvitsee kestävää energiapolitiikkaa, ei tuulen huutamista

Niko Viinamäki (ps) nosti kirjoituksessaan (SK 20.4.) ansiokkaasti esille huoliaan tuulivoimaenergian tuotannosta. Tuulivoiman haittojen osalta vain legendaariset räjähtävät lepakot jäivät puuttumaan. 

On totta, että tuulivoimalat muuttavat ympäristön maisemaa, ja kuten jokainen ihmisen rakentama asia, aiheuttavat laskennallisia päästöjä. Viinamäki kritisoi kattavasti tuulivoimaa, mutta teksti jäi valitettavasti tuuleen huutamisen tasolle, sillä mitään vaihtoehtoja hän ei esitä. 

Nykyaikainen tuulivoima on kustannustehokasta ja päästötöntä energiaa. Tuulivoimaa on kannattavaa rakentaa ilman yhteiskunnan tukia, ja se kilpailee tasavertaisesti ja tehokkaasti muiden energiantuotantotapojen kanssa. 

Ilmastonmuutokseen reagoiminen ei ole ideologiaa, vaan realismia – ja tulevaisuutta ajattelevaa päätöksentekoa. Tulevaisuuslinjalla tehtävät päätökset energiapolitiikassa varmistavat sen, että Suomi ja Pori kantavat kortensa kekoon, ja tekevät tulevaisuuden politiikkaa kantamalla vastuullisesti huolta Suomesta.

Tämä on myös taloudellisesti järkevää politiikkaa, joka tuo hyvinvointia korkean teknologian osaamisen Satakuntaan. Globaali lämpeneminen ei pysähdy rajoille, vaikka ne kiinni laitettaisiinkin. 

TUULIVOIMALLA voidaan tuottaa osa tulevaisuuden energiantarpeesta, mutta ei kaikkea. Suuren mittakaavan energiantuotannossa ydinvoima on hiilidioksipäästojen osalta erittäin vihreää. Eurajokelaisilta voi kysyä, kuinka paljon työllistävää ja taloudellista vaikutusta energia-ala voikaan kuntalaisille tuottaa.

En kuitenkaan ehdota Poriin omaa ydinvoimalaa, vaan peräänkuulutan järkevää, monipuolista ja perusteltua päätöksentekoa, myös energiapolitiikan osalta. Porin ei tule tyrmätä mitään energiantuotantotapaa, vaan tukea alueen yrityksiä paikallisen ja ekologisesti kestävän energian tuotannossa.

 


Tuomas Koivisto
Porin kaupunginvaltuuston varajäsen ja kuntavaaliehdokas (sd.)

Kuihtuva vai kehittyvä demokratia? 

Äänestysprosentit laskevat, puolueisiin ei haluta liittyä, ehdokkaaksi ei uskalleta, keskustelu kuplautuu, vihapuhe lisääntyy. Edustuksellisen demokratian sairauskertomus alkaa olla kaikille piinallisen tuttu. Ongelma on niin mittava, että jokseenkin jokainen analyysi aiheesta on varmasti tarpeellinen. Aina keriytyy esiin lisää selityksiä ja havainnollisia esimerkkejä.

Kenties keskustelu on silti liiaksikin keskittynyt ongelmien kuvaukseen niiden ratkaisemisen sijaan. Monimutkaisiin haasteisiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, mutta niin meillä kuin maailmallakin on kehitelty ja kokeiltu viime vuosina vilkkaasti erilaisia demokratiainnovaatioita.

Yksi vähitellen tulta alleen ottaneista uudistuksista on osallistuva budjetointi, jossa tavalliset ihmiset pääsevät päättämään suoraan kunnan tai valtion varojen käytöstä. Toimintamalli on levinnyt maailmalle Brasiliasta, missä sillä on tutkitusti ollut merkittävä vaikutus siihen, että yhteisiä varoja on suunnattu enemmän terveydenhuoltoon, lapsikuolleisuus on laskenut ja kansalaisyhteiskunta voimistunut.

Suomessa osallistuvaa budjetointia on harjoitettu vasta lyhyen aikaa ja useimmissa kunnissa melko vaatimattomilla summilla. Tähänastiset kotimaiset kokemukset eivät ehkä ole suorastaan mullistavia, mutta parhaimmillaan osallistuva budjetointi voi olla monikärkiohjus, jolla lisätään kansalaisten kiinnostusta ja osallistumista päätöksentekoon, kohennetaan ihmisten välistä luottamusta sekä parannetaan talouden ja hallinnon läpinäkyvyyttä.

Toinen kiinnostava maailmalta rantautunut keksintö on puntaroiva kansalaispaneeli, jossa pienryhmien keskusteluja ohjaavat tasa-arvoa ja tasapuolisuutta edistävät säännöt. Keskusteluissa on keskeistä toisten kuuntelu ja kunnioittaminen, omien näkemysten perustelu ja valmius mielipiteiden muuttamiseen.

Turussa järjestettiin viime vuonna puntaroiva kansalaispaneeli yleiskaavan uudistamisesta. Valtio-opin professorien Kimmo Grönlundin ja Kaisa Herneen mukaan (Turun Sanomat 17.1.2021) satunnaisotannalla valikoitujen osallistujien tietämys liikennepolitiikasta vahvistui merkittävästi ja heidän mielipiteensä muuttuivat siten, että he alkoivat suosia kestäviä liikennemuotoja. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä paneeliin ja halukkaita osallistumaan tulevaisuudessakin samantyyppisiin tilaisuuksiin.

Ehkä poliittinen osallistuminen ja asiallinen keskustelu eivät ole kuihtumassa. Ne vain etsivät uusia uomia.

Kirjoitus on julkaistu alun perin kolumnina Satakunnan Viikossa 7.4.2021

 

Diana Bergroth-Lampinen
kaupunginhallituksen pj

Koronakriisin inhimillistä tai taloudellista loppulaskua ei tiedä kukaan

Kunnissa käsitellään parhaillaan vuoden 2020 tilinpäätöksiä summaten mennyttä koronavuotta taloudellisten tunnuslukujen valossa. Suomalaiselle kuntataloudelle kulunut vuosi toi lopulta pitkään kaivatun, joskin vain tilapäisen korjauksen valtionosuuksiin samalla kun yhteisövero-osuutta korotettiin ja taannoisesta verokorttiuudistuksen aiheuttamasta rytmihäiriöstä kunnallisveron kehityksessä päästiin. On hyvä muistaa, että kaikkien kuntien tulopohja perustuu merkittävältä osalta valtiolta saataviin valtionosuuksiin sekä verotuloihin. Menot kehittyivät koronavuonna odotettua maltillisemmin.

Kuntien talousjohtajat arvioivat vuosi sitten koronan aiheuttamien taloudellisten menetysten mittaluokan noin parin miljardin euron haarukkaan. Kuntaliiton kuntatalousohjelman ennuste oli todella synkkä. Pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntataloudelle korona onkin merkinnyt yhtä vuoristorataa, jonka matkassa on ollut syöksyjä, nousuja ja yllättäviä käänteitä.

Porissakin koronapandemia heijastui kaikkeen kaupungin toimintaan, mutta erityisesti vuoden mittaan tehtyihin verotuloarvioihin. Viime kesän kynnyksellä tehdyt ennusteet talouden syöksykierteestä kääntyivät loppuvuotta kohden valoisammaksi päätyen lopulta peruskaupungin osalta 4,2 miljoonaa euron ylijäämäiseen tulokseen. Kun tähän lisätään kaupungin tytäryhtiöiden tilinpäätökset, ylijäämää kertyi 22,2 miljoonaa euroa. Taseeseen kertynyt ylijäämä on tilikauden 2020 jälkeen 48,6 miljoonaa euroa, tuloksenkäsittelyerineen yhteensä 70,3 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseen voidaan olla tyytyväisiä, mutta rakenteellisia ja pitkäjänteisiä toiminnan sekä talouden sopeuttamistoimia on jatkettava.

Väestö ikääntyy, palveluntarpeet kasvavat ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jatkavat kasvuaan. Porissa viime vuosien budjettiylitykset ovat muiden kaupunkien tavoin syntyneet pääosin sosiaali- ja terveyspalveluista ja erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kasvusta. Vuonna 2020 merkittävimmät määrärahalisäykset, 12,9 miljoonaa euroa, tehtiin perusturvalle. 

Lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava. Ovella kolkutteleva soteuudistus vakauttaisi kuntatalouden vuoristorataa, kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille. Julkisen talouden hoidettavaksi jää kuitenkin koronan aikana syntynyt palvelu- ja hoitovelka. Poikkeuksellisessa kriisitilanteessa on selvää, että joko kunnat tai valtio velkaantuu. 

Poikkeustilanne on vain vahvistanut sen, että kuntatalous ei toimi kvartaalitalouden periaatteiden mukaisesti. Tehdyissä päätöksissä on ollut kyse ennen kaikkea elämämme ja yhteiskunnan suojelemisesta niin maamme hallituksen kuin paikallisenkin päätöksenteon näkökulmasta. Meidän tulee kuluvankin vuoden poikkeuksellisissa olosuhteissa keskittyä huolehtimaan ihmisten terveysturvallisuudesta ja tärkeiden peruspalvelujen järjestämisestä.

Koronapandemia on muuttanut maailmaa, yhteiskuntaa ja meidän jokaisen elämää. Kriisi ei ole päättynyt ja sen todellista inhimillistä tai taloudellista loppulaskua ei tiedä kukaan. Maltilla ja ratkaisukeskeisesti yhteistyötä vaalien on jaksettava jatkaa eteenpäin. Edelleen meiltä vaaditaan sopeutumiskykyä, joustavuutta sekä ennen kaikkea toisista ihmisistä välittämistä.

 

 

Sinikka Alenius
valtuutettu, kuntavaaliehdokas

Leikkipuistot osa porilaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Pori on aina ottanut lapset huomioon avoimia leikkikenttärakennuksia rakentamalla ja mukiloita ylläpitämällä. Tästä toiminnasta on saatu paljon kiitosta. Nyt Pori on aktiivisesti hävittänyt leikkikenttiä ja niissä olevia leikkikenttärakennuksia. Porin keskustan ja Koivulan leikkikenttien rakennukset on purettu. Onneksi pihojen leikkivälineet ovat jätetty paikoilleen.

Nyt on korkea aika näyttää, että Pori on lapsiystävällinen kaupunki. Porin lapsirikkaat alueet sijaitsevat Länsi-Porissa Klasipruukin ja Tuorsniemen alueella ja Pohjois-Porissa Tuulikylän ja Ruosniemen alueella. Leikkikenttäalueet on rakennettava nyt, sillä lapset ja lapsiperheet tarvitsevat leikkikenttiä leikkimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sivistystoimi on jo huomioinut lapsivaltaiset alueet ja kouluja/monitoimitiloja rakennetaan alueille. Ongelmana ei siis ole, mihin torin Angry Birds siirretään, jos leikkipaikka ei torille mahdu. Länsi-Porin ja Pohjois-Porin lapset jo odottavat leikkikenttää.

 

 

Ari Nordström
kaupunginvaltuutettu (sd.)
vanhusneuvoston jäsen
kuntavaaliehdokas

Kauppapalvelu – lautakunta päättää 

Porin perusturvalautakunnalle esitettiin 26.11.2020, että kotihoidon kauppapalvelu lopetetaan. Kauppapalvelu on toiminut hyvin ja ollut perusturvalle hyvin kustannustehokasta. Jostain syystä siitä kuitenkin haluttiin eroon. Perusteluissa lukee mm: ” Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kauppapalvelu ei ole asiakkaalle enää erikseen laskutettavaa kotihoidon tukipalvelua eikä säännöllisen kotihoidon asiakkuus ole kauppapalvelun saamisen edellytyksenä.” Joku siitä joka tapauksessa laskuttaa. Yksittäisesti hankittu kauppapalvelu on huomattavasti kalliimpaa. Kuka tahansa on aina voinut saada kauppapalvelua maksua vastaan. Tämäkin on aivan keksitty perustelu. 

Lopettamisajatuksen syytä voi vain arvailla. Haluttiinko eroon toiminnasta vastaamisesta vai kauppapalveluun käytettävästä kotihoitajien työpanoksesta? Ehkä molemmista. Lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Hyvä niin. Mahdollisia vaihtoehtojakin oli, mm. vapaaehtoistoiminta. Käytin YLE Porin vanhuspaneelissa 19.2.2021 vakavan puheenvuoron kauppapalvelun jatkamisesta. Ikäihmisen luona käyvä kotihoitaja on paras tuntemaan asiakkaan tarpeet ja toiveet. Ravitsemuksellinen osaaminen on tärkeää. Arvostan vapaaehtoistyötä, mutta tähän tehtävään se ei vain sovi. 

Muutamassa kuukaudessa ehdotus muuttui. Lautakunnalle esitettiin 25.3.2021, että kauppapalvelu jatkuu jotakuinkin entisellään ja uuden sopimuskauden kilpailutus käynnistetään. Näin päätettiinkin. Toiminta on kauppiaalle todella haasteellista. Keräily, pakkaaminen, kuljetus ja kontaktit asiakaan luona vaativat huolellista työtä. Nykyinen kauppias on näistä hyvin selviytynyt. 

Välillä puhutaan, että virkamiehet ovat vieneet luottamushenkilöiltä vallan. Perusturvalautakunta on palauttamalla asian uudelleen valmisteltavaksi saanut päätösehdotuksen muuttumaan täysin. Samoin kävi taannoin, kun tehostetun palveluasumisen kunnan valvonnassa oleva ostopalvelusopimustoiminta ehdotettiin muutettavaksi kuluttajansuojalain mukaiseksi palvelusetelitoiminnaksi. Lautakunta esti senkin. Hyvä niin!

 

Ari Nordström
valtuutettu

Kotiäänestys turvattava 

Yksi suomalaisen kansanvallan kulmakiviä on oikeus äänestää vapaissa vaaleissa. Itse pidän äänestämistä kansalaisvelvollisuutena. Tähän liittyy kuitenkin olennaisesti mahdollisuus käyttää äänioikeutta. Siihen on toki monia mahdollisuuksia tarjolla ja uusiakin on kehitteillä. Netti- tai muut uudet äänestystavat eivät kuitenkaan ole käytettävissä tulevissa kuntavaaleissa ja tuskin vielä mahdollisissa maakuntavaaleissakaan noin vuoden päästä. 

Meillä on runsaasti seniorikansalaisia, jotka ovat tätä maata rakentaneet ja tavallani pitäneet äänestämistä sekä oikeutena että velvollisuutena. Kunnon heiketessäkin näistä halutaan pitää kiinni. Kuntavaalien siirtäminen oletettavasti turvallisempaan aikaan oli perusteltua. Ainakin rokotettuja on huomattavasti enemmän. Monet eläkeläiset ovat toivoneet ryhmämahdollisuutta äänestää vaikkapa Viikkarin Valkamassa tai vanhustentalojen kerhohuoneissa. Tällaiseen ei ole kuitenkaan katsottu olevan mahdollisuuksia. Kotiäänestys voidaan järjestää vain äänestäjän kotona. Tämä on sinänsä hieno mahdollisuus. Kriteerit näyttävät olevan aika kovia. Lisääntyvä ennakkoäänestysaika ja muut äänestysturvallisuutta lisäävät toimet auttavat asiassa. Kotiäänestys pitää kuitenkin turvata kaikille seniorikansalaisille, jotka perustellusti esittävät siihen olevan tarvetta. Resurssit pitää varata nyt eikä vähän ennen vaaleja todeta, ettei niitä ole. Kannustan pyytämään rohkeasti kotiäänestystä. En kirjoita, että lue netistä lisää vaan, että sanomalehti-ilmoituksissakin tullaan kertomaan menettelyistä. 

Kuntavaaleissa vaikutetaan moniin tavallisen ihmisen arkeen vaikuttaviin asioihin. Valitut tekevät politiikkaa, joka yksinkertaisesti kuvattuna on yhteisten asioiden hoitamista ja eri näkemysten yhteensovittamista. Siksi kaikkien pitäisikin aktivoitua kevään aikana ja valmistautua äänestämään kesäkuun kuntavaaleissa. Vain näin kansanvalta toteutuu.

 

Tuomas Koivisto
kaupunginvaltuuston varajäsen ja kuntavaaliehdokas

Työhyvinvoinnilla lääkitään kuntien taloutta ja työvoimapulaa

Erittäin suuri osa Suomen kunnista on vaikeassa taloustilanteessa, ja tyypillisesti noin puolet niiden menoista on henkilöstömenoja. Niinpä keskusteluissa talouden tasapainottamisesta usein nousee esiin irtisanomisten tai lomautusten mahdollisuus. Jos katsotaan tilannetta ennen koronakriisin alkua, KT Kuntatyönantajat arvioi vuosi sitten helmikuussa, että kunnat ja kuntayhtymät joutuisivat vuoden 2020 aikana irtisanomaan yli 750 henkilöä ja lomautuksia tulisi yli 8100:lle työntekijälle.

Kunta on olemassa tuottaakseen asukkailleen palveluita, ja sitä varten myös sen henkilöstö on tehtävissään. Teknologian ja palveluprosessien jatkuvasti kehittyessä ja väestön ikärakenteen muuttuessa työvoiman tarve voi joillain toimialoilla vähentyä ja eläköityvien virkoja on mahdollista jättää täyttämättä. Laajamittaisilla irtisanomisilla ja lomautuksilla sen sijaan on väistämättä dramaattisia vaikutuksia myös kuntalaisten palveluihin, joista suurin osa on lakisääteisiä.

Repivien irtisanomis- ja lomautuskeskustelujen varjoon jää usein kaksi tärkeää kuntien henkilöstöön liittyvää asiaa: uhkaava työvoimapula ja työhyvinvoinnin parantamisen tuomat säästömahdollisuudet. Kunta-alan työeläkevakuuttaja Kevan uusimman kuntapäättäjäbarometrin ja kunta-alan eläköitymisennusteen perusteella kuntien on alati hankalampaa rekrytoida riittävästi henkilöstöä ja tilanne tulee monilla toimialoilla entisestään vaikeutumaan lähivuosien eläköitymisten myötä. Esimerkiksi hoitajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja sosiaalityöntekijöistä on pulaa niin nyt kuin kymmenen vuodenkin päästä, jos ennusteet toteutuvat.

Kevan laskelmien perusteella sairauslomien ja ennenaikaisten eläköitymisten hinta on kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvointia parantamalla ja työkykyä edistämällä pitäisi siis olla mahdollista tehdä sekä inhimillisesti että taloudellisesti paljon hyvää. Viime vuosilta onkin kertynyt vaikuttavia esimerkkejä.

Janakkalan ateria- ja puhtauspalveluissa onnistuttiin Kevan mukaan hyvällä esimiestyöllä ja työkykyjohtamisella lähes puolittamaan henkilöstön vuotuiset sairauspoissaolopäivät. Pelkästään yhdessä hieman yli sadan hengen yksikössä tämä merkitsi yli 200 000 euron säästöjä. Myös Kempeleessä ja Kalajoella on nähty rohkaisevia tuloksia.

Ylen verkkosivuilla oli lokakuussa 2020 juttu Hailuodon ihmeestä. Pienen 1000 asukkaan kunnan talous on pelastunut sairauspoissaoloja vähentämällä. Työterveyshuollossa on panostettu vahvasti ennaltaehkäisyyn ja työntekijöille on annettu muun muassa oikeus käyttää viikoittain tunti työaikaa liikuntaan.

Mikäli entistä useammat kunnat pystyvät ottamaan harppauksen eteenpäin työkyvyn johtamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä, niiden vetovoima työnantajina tulee kasvamaan ja samalla talousvaikeudetkin lievittyvät.


Esa J. Wahlman
Kuntavaaliehdokas

VASTINETTA FURUHOLMIN POLIITTISEEN JUONITTELUUN 

SK:ssa 14.2.2021 Tapio Furuholm kirjoitti kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen valinnasta vuonna 2004 jossa hän totesi valintaprosessin olevan ”poliittisen juonittelun mestariteos”. Furuholmin väittämä Aki Lindenin torjuminen valitsemiseksi kaupunginjohtajan virkaan. Totean, että Linden ei hakenut virkaa eikä häntä kukaan ole torjunut. Kun ehdokkaita kartoitettiin Lindenin nimi oli esillä, ei muuta. 

Se pitää paikkansa, että sain valtuudet sdp:n valtuustoryhmältä ja kunnallisjärjestöltä aloittaa neuvottelut eri poliittisten ryhmien kanssa tulevasta kaupunginjohtajaehdokkaasta. Päädyimme ryhmänä Luukkosen taakse. Neuvottelujen aikana Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja Timo Laaksonen oli henkilö jonka kanssa kävin neuvotteluja. Hän ilmoitti minulle hieman ennen KV:n kokousta, että selvä ryhmän enemmistö on Luukkosen takana.

 Vasemmistoliitto ratkaisi Luukkosen valinnan.

Koska tämän tyyppiset virkavalinnat ovat aina olleet poliittisia silloin mentiin sen hetken käytännön mukaisesti. Hieman ennen KV:n kokousta ilmoitin sos.dem. ryhmälle, että Vasemmistoliitto tukee Luukkosen valintaa. Näin ollen totesimme omassa ryhmässä, että Vasemmistoliitto ratkaisee Luukkosen valinnan ja näin kävi.

Luukkosen takana kylläkin oli yksi tunnettu kokoomuslainen valtuutettu.

 Vasemmistoliitto on tukenut kaupunginjohtajaa.

Aina tulevissa poliittisissa väännöissä Vasemmistoliitto on tukenut kaupunginjohtajaa. Furuholm on pyrkinyt henkilökohtaisesti kaataa kaupunginjohtajaa onnistumatta siitä. Neuvottelutaidot eivät ole siihen riittäneet. Muistutan, että jokainen kaupunginvaltuuston ryhmäpuheenjohtaja pyrkii toetuttamaan ryhmänsä tavoitteita ottaen huomioon kaupunkilaisten edun. Näin olemme toimineet.

 Furuholmin oma valinta kaupungin tiedotuspäälliköksi on oma historiansa ja joku voi sanoa, että ei kestä päivänvaloa, sen aikainen valinta oli eräänlainen suhmurointi. En lähde tätä asiaa sen enempää avaamaan, kirjoitetaan sitten tulevissa muistelmissa. Tiedän asian koska olin KH:n pöydässä silloin kun Furuholmin valintaa muokattiin. En moiti valintaa koska olin silloin Furuholmin valinnan takana. Hyvin hän tiedottamisen ja työnsä hoiti.

 Furuholm haastaa tuelvaisuutta.

Olen monta vuotta tehnyt yhteistyötä Furuholmin kanssa silloin kun molemmat olimme ryhmiemme puheenjohtajia. Asiat saatiin kovienkin vääntöjen jälkeen sovittua ja kokoomuksen ollessa myös mukana.

Nyt tuleva valtuutokausi 2021-2024 ei tule olemaan poliittisesti helppo, on moni asia joita pitää korjata ja löytää konsensus. Tässäkin kohtaa Furuholm pyytää sosialidemokraatteja apuun. Sen näyttää vaalitulos ja poliittisten ryhmien sen hetkinen tahtotila.

Itse kannatan ja ajan laajaa rintamaa joka tukee kuntalaisten yhteistä asiaa ei mitään yksittäisiä irtiottoja.

Toivon Tapio Furuholmille vaalimenestystä ja järkevää yhteistyötä kuntalaisten parhaaksi.

 

 

Esa J. Wahlman
Valtuutettu

PÄÄSEMMEKÖ ÄÄNESTÄMÄÄN KUNTAVAALEISSA AJALLAAN 

Minulta on usein kyselty ja soiteltu, että pidetäänkö kuntavaalit ajallaan 18.4.2021. Tarkastellaanpa hieman vaalipäivää näin koronaepidemian varjostamana. Porin kaupunki on valmistautunut vaaleihin mielestäni vastuullisesti ja kaupunginhallitus on tehnyt tarvittavat valmistelut. Mutta riittävätkö ne? 

Porin kaupunginhallitus on sijoittanut äänestyspaikkoja runsaasti ja niitä on sijoitettu myös kauppakeskuksiin aikaisemman tavan mukaan eli samoihin paikkoihin mitä aikaisemmissakin vaaleissa on ollut.

Ennakkoäänestykseen pitää viranomaisten paneutua koska tämä äänestystapa on jatkuvasti kasvamaan päin ja etenkin poikkeusoloissa.

Normaaleissa äänestyspaikoissa on pyritty siihen, että ne olisivat tilavia tiloja joissa turvavälit ovat mahdollisia. Pitääkö kiinteiden äänestyspaikkojen ulkopuolelle laittaa telttoja joissa voisi äänestää. Tämä ratkaisu on kallis rakentaa. Maksaahan vaalit meille porilaisille 332 000 euroa. Kustannukset tulevat tiloista vaikka ne pääasiassa ovat omia. Vaalivirkailijoiden palkkiot, työaikakorvaukset, ääntenlaskijoiden kustannukset jne. Demokratia maksaa. 

Kotiäänestys on turvattava iäkkäimmille ihmisille ja liikuntarajoitteisille. Tähänkin äänestysmuotoon on paneuduttava kunnolla. Meillä Porissa ja varmaan muissakin kunnissa vaalivirkailijat ovat usein iäkkäimpiä ihmisiä, jopa koronavaaran myötä riskiryhmään kuuluvia. Mitä sitten jos vaalipäivänä ja sitä ennen viirus ei anna myöten ja joudumme iäkkäimpiä vaalitoimitsijoita kehottamaan jäämään kotiin. Tämä voidaan kuitenkin hoitaa siten, että vaalilautakunnissa on nimetty viisi vakinaista ja viisi varahenkilöä. Vaalilaki edellyttää vaalitoimikunnassa olevan yhtäaikaa paikalla kolme jäsentä. Uskon, että valituilla henkilöillä pärjätään ja taataan lailliset vaalit. 

Olen pohtinut, että tulisiko poikkeuksellisesti vaalipäiviä olla kaksi lauantai ja sunnuntai 17.-18.4. näin saataisiin väljyyttä vaalipaikalla. Ennenhän meillä oli vaalit kaksipäiväiset sunnuntaina ja maanantaina. Silloin itse istuneena vaalilautakunnassa maamantaipäivä tuntui turhalta, kävijöitä oli erittäin vähän. 

Vaalilautakuntien ja toimikuntien toimihenkilöt ovat aina olleet puolueiden kunnallisjärjestöjen ja yhdistysten tehtävä hankkia. Monella puolueella on ollut hankaluuksia saada omaa osuuttaan täytettyä koska näissäkin säädöksissä tasa-arvoa pitää noudattaa eli pitää olla toimihenkilöinä naisia ja miehiä suhteessa 40/60 %. 

Eräissä keskusteluissa on tullut esille, että pitäisikö vaalilakia muuttaa niin, että toimihenkilöt olisivatkin kunnan työntekijöitä. Se helpottaisi asianomaisten henkilöiden saamista ja kouluttaminen tapahtuisi samoin kuin nytkin puoluepohjaisena toimenpiteenä. 

Olen vakuuttunut, että kuntavaalit pidetään ajallaan normaalisti 18.4. ja suojautumisjärjestelmät toimivat hyvin ja jokainen äänestäjä hoitaa oman osuutensa. Näin kuntademokratia on jälleen kerran toteutunut.


UUTISET

Kuntavaaliehdokkaiden numerot on julkaistu

14.5.2021 SDP:n kuntavaaliehdokkaiden numerot Porissa ovat 2-85. Katso vaali-välilehdeltä. Lue lisää

Kuntavaaliehdokkaiden nimet ja kuvat julkaistu

7.5.2021 Kuntavaaliehdokkaiden nimet ja kuvat löytyvät vaali-välilehdeltä. Lue lisää

TAPAHTUMAKALENTERI
20.5.2021 Kunnallisjärjestön hallituksen kokous >>
26.5-8.6.2021 Kuntavaalien ennakkoäänestys >>
13.6.2021 Kuntavaalien vaalipäivä >>
Haluatko mukaan