SDP
Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry

Diana Bergroth-Lampinen
Kaupunginvaltuutettu 
Maakuntahallituksen jäsen 
Kuntien eläkevakuutuksen varapuheenjohtaja
Aluevaaliehdokas (sd.)

Äänestä, koska hyvinvointi on arvokkainta, mitä meillä on

Nyt tammikuussa valittavat ensimmäiset aluevaltuustot tulevat tekemään uusilla hyvinvointialueilla kaikkein merkityksellisimpiä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän jokaisen arkeen ja koko hyvinvointivaltion ytimeen.  Julkinen keskustelu vaalien ympärillä on kuitenkin ollut vähäisempää muihin vaaleihimme verrattuna. Tutkimusten mukaan puolet äänestäjistä ei tiedä, mistä asioista tulevat aluevaltuustot päättävät.

Puolueet ovat tehneet kotiläksynsä vaaliohjelmien muodossa. Niiden sisällöt ovat saman suuntaisia, arvopainotukset tarkan lukijan löydettävissä. Keskusteluissa ja erityisesti sosiaalisen median kanavissa esiintyy paljon asioita tai teemoja, joista aluevaltuustot eivät päätä tai edes pääse vaikuttamaan. Vaikeutunut koronatilanne vaikuttaa. Huoli äänestysprosentin jäämisestä kovin matalaksi ja sitä kautta demokratian aito toteutuminen ovat näissä vaaleissa todellista.

Aluevaltuustoissa käytetään merkittävää julkista valtaa, kun päätetään valtion hyvinvointialueille osoittaman rahan jakamisesta eri sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluiden välillä. Huomionarvoista on, että hyvinvointialueet eivät nyt päätä mahdollisesta maakuntaveron käyttöönotosta. Tämä päätös toteutuessaan kuuluu ensin eduskunnalle. Uskottavaa ja toteuttamiskelpoista maakuntaveroamallia ei ole ollut näköpiirissä, joten tämä verokysymys on aluevaalien kannalta tässä kohtaa toissijainen.

Uudet aluepäättäjät ovat Satakunnassakin paljon vartijoina päättäessään omassa noin miljardin euron budjetissaan, millaista ja miten nopeaa hoitoa ja hoivaa saamme sairauden sattuessa, millaisia lastensuojelu-, vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluja tarjotaan, miten ikäihmisten asumisesta huolehditaan, missä terveyskeskukset ja neuvolat sijaitsevat, millaisia kuraattori- ja psykologipalveluja oppilaitoksille tarjotaan tai miten pelastuspalvelut toimivat.

Huolehditaan jokainen tärkeästä kansalaisoikeudesta äänestämällä omalla hyvinvointialueella. Koska hyvinvointi on arvokkainta, mitä meillä on.

 


Tarja Siltaniemi                  Johanna Santanen
Johanna Santanen, sosiaalityöntekijä YTM aluevaaliehdokas (SDP)
Tarja Siltaniemi, sairaanhoitaja psykiatrinen hoitotyö, aluevaaliehdokas (SDP)  

Kirjoittajilla on pitkä kokemus SOTE-alan työstä lapsi- ja perhepalveluissa sekä päihde- ja mielenterveystyössä. Toimimme Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa sisällöllisen työn kehittämisen hankekoordinaattoreina.                         

YHTEISTYÖTAIDOT JA KOKEMUSTIETO LUOVAT HYVINVOINTIALUEELLE PARHAAN PERUSTAN

SOTE-uudistus liittää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut yhteen. Tavoitteena on saada pirstaleinen palvelujärjestelmä toimivaksi kokonaisuudeksi. Erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun tarve on kasvanut, mikä kertoo pahoinvoinnista ja siitä ettei apua ole saatu ajoissa. Hyvinvointialue yhdistää kuntien ja sairaanhoitopiirin palvelut. Uudistuksen tavoite on turvata palvelut asuinpaikasta riippumatta sekä saada aikaan kustannussäästöjä, laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluja tuottamalla.                       

SOTE-uudistus lupaa toteuttaa muutokset ihminen edellä periaatteella. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueen ylintä valtaa käyttävät päätöksentekijät. Puolueiden, virkamiesten sekä valmistelijoiden välinen yhteistyö on alusta alkaen tärkeää. Päättäjillä tulee olla ymmärrystä kentällä tehtävästä työstä ja sen laajuudesta. Tiedolla johtamisen näkökulmasta kansallisesti kerätyt tilastot ja tutkimukset eivät ole koko totuus. Tarvitaan arjen ääntä kentällä toimivilta työntekijöiltä ja palveluita käyttäviltä ihmisiltä. Kysymyksessä kun ovat palvelut ikäkaaren kaikissa vaiheissa koskettaen jokaista kuntalaista. Työntekijöiden voimavarojen ja osaamisen käyttöön saaminen on hyvinvointialueen haaste ja tehtävä. 

KUN TYÖNTEKIJÄ USKALTAA KYSYÄ, MITÄ KUULUU?

Satakunnassa SOTE- ja pelastustoimen ammattilaisia siirtyy hyvinvointialueelle lähes 10 000. Tämä on valtava resurssi. Mielipidepalstoilla on ollut huolta työntekijöiden jaksamisesta ja rekrytoinnin haasteista. On myönnettävä, että palvelujen pirstaleisuus kuormittaa myös työntekijää. Työtapoja muuttamalla ja organisaatiorakenteita yhdistämällä teemme parempia palveluja. Ensimmäinen askel vaikuttavaan työhön on yhdistää ammattilaisten voimat. Raja-aidat palvelujen välillä tulee kaataa ja antaa työntekijöille mahdollisuus toteuttaa asiakaslähtöisiä palveluja. Johdon tulee mahdollistaa yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Apua tulee saada ilman turhia jonoja ja lähete byrokratiaa. Tärkeää on koota asiakkaan ympärille ne asiantuntijat, joita hän tarvitsee. Hoito ja tuki viivästyvät, jos toimimme siiloissa. Pahimmillaan ihminen joutuu hakemaan palveluja monelta eri taholta ennen niiden saamista ja odottamaan erilaisten arviointien valmistumista.

Hyvinvointialueen tavoitteena on vähentää päällekkäistä ja toisistaan irrallista tekemistä. On tärkeää toimia yhdessä vastuut jakaen ja asiakkaan oma osallisuus huomioiden. Tietojärjestelmät ja salassapito eivät muodostu ongelmaksi, kun lähtökohtana on asiakkaan osallisuutta vahvistava asenne, luottamus ja yhteinen tavoite. Kun ihminen tulee kuulluksi, silloin kohtaaminen on ihmisen kokoista. Kun joku ottaa kopin, niin asiakas ei uuvu palvelujärjestelmän viidakkoon. Aidossa kohtaamisessa asiakkaan kokemustieto ja ammattilaisen asiantuntijuus tulevat käyttöön, palvelut ovat oikea-aikaisia ja oikein kohdennettuja. Tällaisessa SOTE:ssa työntekijä sitoutuu työhönsä, palveluketjut toimivat ja vastuuta jaetaan jokaisen osaamisen perusteella.  Voidaan aidosti kysyä, mitä sinulle kuuluu. Yhteistyö lähtee meistä!

 

 

Arja Laulainen
valtuutettu ja aluevaaliehdokas

Satakuntalainen, otetaan hyvinvoinnin seuraava askel! 

Nyt se SOTE-tulee – olethan Sinä valmis vaikuttamaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluihin äänestämällä!
Tammikuun aluevaaleissa 69 valtuutettua saa valtakirjan päätöksentekoon meidän 215 000 satakuntalaisen elämään olennaisesti vaikuttavissa palveluissa. Pääasiallisesti verovaroin rahoitetut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut muodostavat pohjoismaisen hyvinvointivaltion turvaverkon ytimen. Näistä palveluista meillä kaikilla on kokemusta, ja ne tuovat turvaa kaikenikäisten arkeen.

Ensimmäisen aluevaltuuston valtuutetut luovat hyvinvointialueelle suuntaviivat ja päättävät muun muassa palveluverkosta, palvelujen tuottajista, hyvinvointialueen virkajohtajista, luottamustoimielimistä, henkilöstön asemasta, osallisuudesta. Ennen kaikkea aluevaltuutetut päättävät rahankäytöstä: Satakunnan hyvinvointialueen budjetti tulee olemaan noin miljardi euroa.

Me sosialidemokraatit haluamme käyttää nämä rahat siten, että jokaisella satakuntalaisella on oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhoidon palveluihin ja oikea-aikaiseen hoitoon pääsyyn riippumatta asuinpaikasta tai lompakon paksuudesta.  Yhdenvertaisten, laadukkaiden ja saavutettavien palvelujen puolustaminen ja kehittäminen ovat meille ydinasioita.

Uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotto on välttämätöntä myös sosiaali- ja terveysalalla, ja tähän digitalisaatio tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia. Etävastaanotto, chat-palvelut ja liikkuvat palveluyksiköt lisäävät tulevaisuudessa palvelujen saatavuutta.

Meille hoitolupaus tarkoittaa sitä, että hoitoon pääsee ja vaiva tulee myös hoidetuksi. Haluamme, että apua tarvitsevaa autetaan nykyistä kokonaisvaltaisemmin eikä asiakasta pompotella luukulta toiselle. Eniten arjessa käytettävät palvelut ovat helposti saavutettavissa, ja hoitolupaus koskee myös mielenterveyspalveluja.

Yhdistyessään perus- ja erityistason palveluista tulee nykyistä vaikuttavampia ja oikea-aikaisempina myös kustannustehokkaita. Myös pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueelle, ja sen palvelutasosta on huolehdittava koko Satakunnan alueella.

Maakuntamme on ikärakenteeltaan vanhusvoittoista ja erityisesti ikäihmisten palvelujen toimivuutta onkin pystyttävä parantamaan. Kotiin annettavat palvelut, omaishoitajien asema vapaapäivineen ja riittävät tehostetun palveluasumisen paikat ovat olennaisia osia tässä ketjussa. Tämä sama koskee vammaispalveluja.

Toisaalta lasten ja nuorten palvelujen kehittämisellä on nyt erityisen kiire: palveluvajetta on ollut pitkään perustason palveluissa ja korona-aika on merkittävästi lisännyt lasten ja nuorten avuntarvetta.

Tämä uudistus vähentää hallintoa merkittävästi, kun nykyinen sirpaleinen hallinto siirtyy aluevaltuuston käsiin. Satakunnassa tämä uudistus tarkoittaa myös yli 10 000 työntekijälle työnantajan vaihtumista. Haluamme, että hyvinvointialueemme on reilu työnantaja, joka huolehtii myös työntekijöiden työhyvinvoinnista.

Me sosialidemokraatit lupaamme kuunnella asukkaiden toiveita ja viedä myös palvelujen parannusehdotuksia päätöksentekoon.

Kansanvalta toimii, jos kansa käyttää valtaansa. Äänestä nyt hyvinvointisi puolesta!



Ari Nordström
Valtuutettu ja aluevaaliehdokas
 

Himmelin tarina tuoksuu

Lopetettujen Himmelin ja Liinaharjan vanhainkotien kiinteistöjen kohtalosta riittää keskusteltavaa. On hyvä, että näistä puhutaan, koska me kuntalaiset omistamme ne. Molemmat ovat olleet vanhainkoteja, siis laitoksia. Näistä haluttiin päästä eroon, koska tehostetussa palveluasumisessa kunta sai ”kupattua” enemmän Kelan ja asukkaiden rahaa. Puhuttiin hienosti laitoshoidon vähentämisestä ja palvelukotien asuntoja sanottiin kodeiksi. Käytännössä ne ovat pääasiassa muistisairaiden hoitolaitoksia. Nyt on taas alettu puhua laitoshoidon vähentämisestä ja kotihoidon lisäämisestä.

Himmelin lopettamisen yhteydessä puhuttiin nimenomaan kotona asumisen tukemisesta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Aikaisemmin meillä oli noin 1.200 henkilöä tehostetussa palveluasumisessa ja näistä noin puolet perusturvan omissa yksiköissä ja puolet ostopalvelupaikoissa. Olen havainnut, että samaan aikaan yksityiset palveluntuottajat rakennuttavat uusia palvelukoteja ja ihmetellyt, että kuka maksaa niiden lämmitys- ym. kulut. En ihmettele enää. Tehostetun palveluasumisen paikat ovat vähentyneet vain muutamalla kymmenellä, mutta samaan aikaan yksityisiltä ostetaan noin sataa paikkaa enemmän kuin ennen. Oma tuotanto kattaa enää noin 40 prosenttia entisen noin 50 prosentin sijaan.

Tästä onkin pakko tehdä johtopäätös. Himmelistä haluttiin luopua siksi, että ostopalvelupaikkoja voidaan käyttää entistä enemmän. Kaikkein hölmöimmältä tämä tuntuu siksi, että Himmeli on ollut ja tulee olemaan tyhjänä ja lämmitettävänä noin 2 vuotta ennen kuin peruskorjauksen suunnitelmat ja urakkakilpailu ovat valmiina. Himmelissä lämmitetään myös tyhjiä tiloja, joissa olisi voitu jatkaa päivätoimintaa. Ei jatkettu vaan se siirrettiin Viikkarin Valkamaan ja eläkeläisjärjestöt heitettiin ulos talosta.

Kaiken kukkuraksi tyhjänä ovat myös Himmelin tilat, joissa järjestettiin omaishoidettavien intervallijaksoja. Nyt maksetaan uudesta Kolitien 30-paikkaisesta palvelukodista yli 20.000 euroa kuukaudessa yksityiselle kiinteistösijoitusfirmalle. Kaikkia toimintoja olisi voitu jatkaa vielä Himmelissä vaikka siitä suunniteltaisiin kuinka hienoa tulevaisuuden gero-keskusta. Perusturvan tuottavuusohjelma taitaa tuottaa enemmän jollekin muulle kuin meille porilaisille. Mitenkähän asia on oikein perusturvalautakunnallekin esitelty?

Seuraavaksi ikääntyneiden palveluiden järjestämisestä vastaa ja päättää Satakunnan hyvinvointialueen tammikuussa valittava valtuusto. Tätä menoa olemme kohta kansainvälisten pääomasijoittajien armoilla. Tulevissa vaaleissa ratkaistaan näitäkin asioita.

 

 

 

 


 

Porin puolen Wanhat Toverit lounastilaisuus.
Porin Suomalainen Klubi 16.12.2021
Alustus: Aluevaalit Esa J.Wahlman Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö, puheenjohtaja

Hyvät Toverit.
Niinkuin kaikki tiedämme aluevaalit käydään 23.1.2022 ja ennakkoäänestys 12.-18.1.2022.

Ehdokaslistat on jätetty keskusvaalilautakunnalle, lautakunnan puheenjohtajana toimii Pertti Rajala (sdp).
Ehdokasmäärät koko maassa olivat parhailla paikoilla Sosialidemokraatit ja kokoomus.

Meillä Satakunnassa ehdokkaita on kaikkiaan 495 henkilöä. Täyden listan eli 86 ehdokasta saivat kokoon Sosialidemokraatit, Kokoomus, Keskusta ja Vasemmistoliitto.

Sukupuolijakauma Satakunnassa oli miehiä 266 ja naisia 229. Sellainen huomio voidaan tehdä, että istuvia kunnanvaltuutettuja on ehdolla 180.

Ehdokkaita valitaan 69 henkilöä.
Vaaliohjelma:

SDP:n piirijärjestö on piirikokouksessa 5.11.2021 hyväksynyt vaaliohjelman joka käsittää kymmnen (10) eri kohtaa:

1. Palvelupiste jokaiseen kuntaan.
2. Digitaalisia palveluja hyödynnettävä asiakasystävällisesti.
3. Laadukasta hoivaa ja omaishoitoa.
4. Lapsiperheille ja nuorille hyvät tukipalvelut.
5. Mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja vammaisten palvelut kuntoon.
6. Hyvät palo- ja pelastuspalvelut koko hyvinvointialuelle.
7. Järjestöt mukaan palvelutuotantoon.
8. Toimiva vuoropuhelu henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa.
9. Yhteistyökykyinen toiminta.
10. Asukkaiden ääni kuuluviin.

 Organisaatio malli alueelle:

1. Valtuusto, sille puheenjohtajat 1-3.
2. Hallitus puheenjohtajat 1-3.
3. Lautakunnat puheenjohtajat.                                                                                                                                    Kokopäivätoimisia puheenjohtajia valtuustoon, hallitukseen, lautakuntiin.

Äänestysprosentti?
Miten sosialidemokraatit menestyvät vaaleissa Satakunnassa?
Saako Pori ja Rauma eniten valtuutettuja?
Aluevaltuutettujen rooli, vedetäänkö kotiapäin vai pystytäänkö toimimaan kokonaiskuvan mukaisesti.

Hyvät Toverit.
Vaalityö aloitetaan Vuodenvaihteen juhlalla 8.1.2022 klo 14.00 Cygnaeuksen ruokahuoltokeskuksessa. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Aki Linden.
Juhlan jälkeen kaikille 86:lle ehdokkaalle on noin tunnin mittainen koulutustilaisuus johon toivomme mahdollisimman paljon ehdokkaita paikalle.
Tuomaan markkinoilla Porin Kunnallisjärjestön vaaliteltta on Eetunaukiolla 21.-22.12.2021 klo 10.00-17.00 paikalla ehdokkaita.
7.1.2022 Markkinapöytä Puuvillassa.
8.1.2022 Markkinapöytä Puuvillassa
8.1.2022 Teltta Eetunaukiolla grillimakkaraa.
10.1.2022 Pääministeri Sanna Marin Poriin, paikka avoin.
14.1.2022 Markkinapöytä Puuvilla.
15.1.2022 Vaaliteltta Eetun aukiolla.
15.1.2022 Vaaliteltta Pihlavan torilla hernekeittoa.
21.1.2022 Markkinapöytä Puuvillassa.
22.1.2022 Vaaliteltta Eetun aukiolla.
22.1.2022 Markkinapöytä Puuvillassa.

Hyvät Toverit.

Vielä lopuksi Osuuskunta Tradekan jäsenten vaalit pidetään

1.-15.2.2022 muistakaa äänestää.

Toivotan kaikille Hyvää Joulua ja Toimintarikasta Uutta Vuotta 2022.


Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry. 
Edustajiston syyskokous 9.12.2021
Porin kaupungintalon valtuustosali


Esa J.Wahlman, puheenjohtaja  

Hyvät Toverit.
Tervetuloa kunnallisjärjestön edustajiston syyskokoukseen.
Hyvät Toverit.
Meille tuli suruviesti 26.10.2021 pitkäaikainen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Timo Koivisto oli menehtynyt 82- vuoden iässä. Hän toimi erilaisissa luottamustehtävissä Porin kaupungissa etenkin kaupunginhallituksen puheenjohtajana 24- vuotta ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana 30- vuotta.
Esitän, että kunnioitamme Timon muistoa hetken hiljaisuudella.

Hyvät Toverit.
Tämä vuosi on ollut vaalien täyttämää toimintaa. Kunnallisvaalit käytiin kesäkuussa ja meillä Porissa kävi samoin kuin koko Suomessa, että hävisimme valtuutettujen paikkamäärissä jonkun verran. Porissa menetys oli neljä valtuutetun paikkaa. Säilyimme kuitenkin suurimpana ryhmänä, joka antaa meille etulyöntiaseman. Nyt olemme pystyneet vaaliliittojen jälkeen sopimaan lautakuntien paikkajaot valmiiksi. Yhtiöiden uudet henkilövalinnat suoritetaan jokaisen yhtiön yhtiökokouksissa  alkuvuodesta. Henkilöiden nimet olemme jo päättäneet omalta osaltamme.
Tässä yhteydessä haluan ilmoittaa, että lautakuntapaikoissa puoluevero säilyy 30 prosenttina, mutta yhtiöissä se pudotetaan 25 prosenttiin ja jokaisen hallituksen jäsenen on tämä asia hoidettava omassa yhtiössä.
Porin talous on tiukoilla ja tämän vuoden alijäämä tulee olemaan isompi mitä alkujaan kaavailtiin. Mutta en puutu siihen tarkemmin koska meillä on kokouksen esityslistalla talouteen ja tulevan vuoden talousarvioon oma alustus, jonka pitää kaupunginhallituksen jäsen Tuomas Koivisto.
Aluevaalit on seuraava koitos tammikuun 23. päivä. Ehdokastilanne näyttää hyvältä, ehdokaslistat on jätettävä 12. joulukuuta. Satakunnassa tulemme saamaan täyden listan eli 86 ehdokasta. Porin osuus oli 33 ehdokasta, mutta näyttää siltä, että saamme ehdokkaita 35-36, riippuu nyt muiden kuntien mahdollisuuksista saada kiintiöt täyteen.                                                                                                                                                                        Alustavien laskelmien mukaan me voisimme päästä tuollaiseen 18 valtuustopaikkaan. Mutta kaikki ovat arvailuja. Tärkein asia on äänestysprosentti, jos se jää alle 50 prosentin, mikä on ennakoitavissa. Se vaikuttaa meidänkin menestykseen. Nyt tulee aktivoida ihmisiä äänestämään ja nimenomaan sosialidemokraatteja. Meidän on jatkossa näytettävä Suomen kansalle, että kun pääsimme maan hallitukseen toteutettiin SOTE.
Aluevaalien avaus virallisesti on 8.1.2022 vuodenvaihteen juhlalla Cuygneuksen ruokahuoltokeskuksessa. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Aki Linden joka on sote-asiantuntija. Ennen juhlaa me kokoonnumme Eetun aukiolle klo 10.00 kaikki ehdokkaat mukaan, grillaamme makkaraa vaaliyleisölle.
Juhlan jälkeen on noin tunnin mittainen koulutus ehdokkaille.

Hyvät Toverit.
Tulevia vaaleja on Tradekan vaalit helmikuussa 2022 ja ehdokkaat on jo nyt  saatu kokoon. Vaalityöstä vastaa pitkälti SDP:n Satakunnan piirijärjestö.
Tradekan vaalien jälkeen tulee seurakuntavaalit ja niihin kunnallisjärjestö on myös satsannut, mutta ikänä ei olla saatu ehdokaslistaa täyteen. Nyt meidän tulisikin valmistella seurakuntavaalit niin, että ehdokaslista olisi erittäin kattava. Vaalit käydään 20.11.2022.

Hyvät Toverit.
Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia tovereita tehdystä järjestötyöstä ja toivon, että meillä riittää mielenkiintoa ja panoksia valmistella ja tehdä hyvää vaalityötä jatkossakin. Olemmehan järjestöllisestikin suurin puolue Porissa yli tuhannen jäsenen voimin.
Tervetuloa vielä kerran kokoukseen, kokous on avattu.


Tuomas Koivisto valtuutettu

 

Joutsen, hauki ja rapu  

Vaikka olisi kuinka paljon voimia, 

ilman yhteistyötä ei voida toimia. 

Yhteistuumin löytyy aina apu.  

Kerran joutsen, hauki ja rapu 

ryhtyivät kuormaa kiskomaan 

Hiki hatussa - kuten sanotaan - 

mutta kuorma ei liikahtanutkaan!  

Kas, kun joutsen veti ylös pilviin, 

hauki alas veteen ja rapu taakse - 

niin mikä eteen?  

Kuka teki oikein? 

Väärin meni keltä? 

Kukapa sitä sanomaan. 

Kuorma oli näyttänyt kevyeltä, 

mutta on yhä paikoillaan! 

 

Kun viimeksi kuulin tämän Kirsi Kunnaksen suomentaman Ilja Krylovin faabelin, lausuja viittasi sillä osuvasti erääseen kuihtuneeseen uudistushankkeeseen.  

Toisin kuin joutsenella, hauella ja ravulla, tulevien aluevaltuutettujen edessä oleva kuorma ei edes näytä kevyeltä. Palveluista ne kaikkein tärkeimmät ja painavimmat on siirrettävä kitkattomasti uuden hallinnon alle ja kehitettävä niitä entistä paremmiksi. Näkemykset siitä, miten tavoite saavutetaan ja millaisia asioita korostetaan, luonnollisesti poikkeavat toisistaan. 

Uutta hallinnon tasoa luotaessa eivät luultavasti asetu vastakkain vain eri puolueiden, vaan myös eri kunnista tulevien edustajien tavoitteet. Vaikka kuntalähtöistä ajattelua pitäisi kaikin tavoin välttää ja ajatella nimenomaan koko aluetta, sen voi ounastella ainakin alkuvaiheessa olevan vaikeaa. 

On joskus sanottu, että politiikan perustuote on sopu. Ihmisten suhtautuminen tähän perustuotteeseen vaihtelee. Yksille on ongelma, jos poliitikot eivät seiso tinkimättä ja ärhäkästi argumentoiden tavoitteensa takana aina katkeraan loppuun asti. Toisia puolestaan vaivaa se, jos kompromisseja ei synny ja päätöksenteko näyttää riitaisalta ja puuroutuneelta.

 Jyrkillä vastakkainasetteluilla, ehdottomuudella ja kärjistämisellä on helpompi saada ainakin lyhyen aikavälin huomiota ja suosiota kuin monia näkökulmia punnitsevalla, epävarmuudet tunnustavalla pohdinnalla ja kompromisseilla. Jos asettuu yhteisen pöydän sijaan nurkkaan lämmittelemään oman oikeamielisyytensä ja erehtymättömyytensä hehkussa, ei kuitenkaan lopulta jätä kovin vahvaa kädenjälkeä päätöksiin. Vain hyvällä yhteistyöllä luodaan jotain kestävää.  

Kaikissa vaaleissa tehdään valintoja myös erilaisten politiikkakäsitysten ja politiikan tekemisen tyylien välillä. Kun hypätään johonkin uuteen ja tuntemattomaan, tällä valinnalla on erityisen suuri merkitys: käynnistyykö päätöksenteko hyvinvointialueilla sopien vai repien? 

Kirjoitus on julkaistu alun perin kolumnina Satakunnan Viikossa 1.12.2021.


Timo Koiviston muistokirjoitus / Jukka Vilponiemi toimittaja

Porin sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa, Porin kaupunginhallitusta ja Porin työväenopistoa pitkään johtanut rehtori Timo Juhani Koivisto menehtyi sairauden murtamana 26.10.2021 Porissa 82-vuotiaana. Hän oli syntynyt Porissa 26.1.1939. 

Hän vietti lapsuutensa aluksi Porin 6. kaupunginosassa, mutta Isojoenrannasta tuli hänen nuoruutensa maisema perheen muutettua hänen äitinsä kotikonnuille. 

Koivisto valmistui ylioppilaaksi Porin lyseosta 1958 ja filosofian kandidaatiksi Turun yliopistosta 1963. Valmistuttuaan hän teki koko työuransa Porissa, missä hänestä tuli porilaisuuden ja sen kuivan huumorin ikoni. 

Joidenkin opetustehtävien jälkeen Timo Koivisto valittiin Porin työväenopiston rehtoriksi vuonna 1965, ja siinä tehtävässä hän toimi eläköitymiseensä asti vuoteen 2002. Hän kehitti määrätietoisesti työväenopiston toimintaa, ja opisto sai omat uudet tilat 1976 valmistuneesta kirjasto-työväenopistosta. 

Koivisto lähti 1960-luvlla mukaan Porin kunnallispolitiikkaan liittyessään Porin työväenyhdistykseen. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin 35 vuotta kestäneelle uralle 1969. Koululautakunnan puheenjohtajana hän toimi yhden kauden 70-luvun alussa. 

Porilaisen kunnallispolitiikan ”tähdeksi” Koivisto nousi 1977, kun hänet valittiin Porin kaupunginhallituksen ensimmäiseksi luottamushenkilöpuheenjohtajaksi kunnallislain muutoksen myötä. Se pesti kesti 24 vuotta. Samoihin aikoihin hänet valittiin myös Porin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi, joten hänellä oli vahva ote sekä Porin kehittämiseen että politiikkaan. Siinä tehtävässä hän oli 30 vuotta. 

Pori on ollut perinteisesti sosialidemokraattien vahvaa aluetta, ja Timo Koiviston johtokaudellakin Sdp:llä oli selvästi suurin valtuustoryhmä. Yhdessä Skdl:n kanssa demarit muodostivat vasemmistoenemmistön. 

Koivisto ja silloinen kaupunginjohtaja Martti Sinisalmen muodostivat asiaparin, jonka johdolla Poria nostettiin ylös 1970-luvun lamasta ja savupiipputeollisuuden romahduksesta. Suhteet valtion päättäjiin olivat kunnossa, ja jälkeä syntyi. Koivisto mm. vaikutti voimakkaasti Porin yliopistokeskuksen perustamiseen. 

Virheikseen hän on myöhemmin myöntänyt mm. eräiden sivukirjastojen ja -koulujen lakkauttamispäätökset. 

Politiikassa Koivisto oli pitkään myös Porin työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän oli myös porilaisen punapääoman vartijana johtaen Kehityksen Kirjapainon ja Uutta Aikaa julkaisseen Ajan Sana Oy:n hallituksia. 

Hänen kirjallinen esikuvansa oli amerikkalainen tarinankertoja Mark Twain, ja Koivisto oli itsekin taitava tarinoitsija. Hänen kuivalla huumorillaan sävytetyt pakinansa olivat Uuden Ajan luetuimpia. Niitä koottiin myös kirjaksi. 

Jäätyään eläkkeelle ja pois kunnallispolitiikasta Timo Koivisto toimi vielä Pori-Seuran puheenjohtajana 16 vuotta viime kevääseen asti. Hän sai Pori-palkinnon vuonna 2010.

 

 


Esa J. Wahlman

RAKENNETTIIN SITÄ ENNENKIN HALLEJA 

Lähdin muistelemaan ns. hallien tai suurten kiinteistöjen rakentamisesta vuodesta 1980 kun tulin kaupunginvaltuustoon.

Musiikki- ja kongressitalon rakentaminen oli iso hanke ja kaupunginhallitus vei hanketta eteenpäin pitkälti yksimielisesti. Kiinteistö oli suunniteltu Kirjurinluodon ja Kokemäenjoen rantaan. Suunnittelijana oli tanskalainen arkkitehtitoimisto. Hankkeen kustannusarvio oli yli 100 miljoonaa markkaa. Hanke kaatui valtuustossa, kun kokoomus ei saanut pidettyä valtuustoryhmää kokonaisuudessaan hankkeen takana. Tämä hanke olisi ollut tämän tyyppisenä kiinteistönä Suomen ensimmäinen. Heti perään Tampere näki tilaisuuden ja rakensi Tamperetalon. Porin hanke olisi ollut huomattavasti parempi joen rannalla. 

Urheilutalo rakennettiin pitkälti yksimielisenä, olin rakennustoimikunnan jäsen hankkeella pyrittiin saamaan saman katon alle mahdollisimman paljon eri urheilulajeja. Ehkä se ei välttämättä ollut paras vaihtoehto näin jälkikäteen ajatellen. Silloin oli tärkeää, että hankkeeseen saadaan valtionapua ja olin mukana, kun lähdetiin valtionosuuksia hakemaan Opetusministeriöstä. Hanke toteutui, vaikka arvosteluja tulikin. 

Karhuhalli olin siinäkin mukana rakennustoimikunnassa. Tämän hallin rakentaminen oli vaikea päätös valtuustolle. Kaupungin talous ei ollut parhaalla tolalla, mutta paineet olivat kovat rakentaa etenkin jalkapalloilijoille halli. Muistan kun SPL:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja hyvä ystäväni Olli Välimäki organisoi valtuuston kokousta ennen nuoria jalkapalloilijoita Raatihuonen puiston täyteen hallin kannattajia, jotka huusivat halli Poriin. Valtuusto päätti niukalla enemmistöllä, että Karhuhalli rakennetaan. Sosialidemokraatit olivat yksimielisiä hankkeen takana, vaikka ryhmässämme kulttuuriväki hyväksyi sen nuristen, kysymyksellä koska kulttuuriväki saa oman ”pyhätön”. Se luvattiin ja rakennettiin Promenadikeskus joka palvelee kulttuuriväkeä. 

Tekojäärata rakennettiin pitkälti Narukerän toivomuksesta, miksei myös pikaluistelijoiden toimesta. Hanke oli edistysaskel jääurheilulle. Silloin kansanedustaja Mikko Elo ajoi sosialidemokraattisessa ryhmässä rakentamista eteenpäin ja näin hanke saatiin vietyä toteutukseen asti. Hanke oli rahoituksellisesti hieman poikkeava normaalista poiketen, johtuen kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Mutta hanke oli hyvä ja on palvellut porilaisia erinomaisesti. Kattaminen on seuraava vaihe. 

Uimahalli sen tarina on helpompi ja yksimielisempi. Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö tiesi, että Porin kaupunki täyttää ns. tasavuosia ja kehiteltiin ajatusta, että kuntalaisille tulisi rakentaa vanhan huonokuntoisen uimahallin tilalle uusi halli. Asiaa vietiin eteenpäin ja poliittisten neuvottelujen jälkeen päädyttiin yksimielisesti uuden uimahallin raknetamiseen. Juhlakokouksessa Promenadisalissa valtuuston listalla oli uuden uimahallin rakentaminen. Sain kunnian esittää asian suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana hallin rakentamista ja kaikki muut puolueet kävivät toteamassa, että halli pitää rakentaa. Päätös oli yksimielinen. Puheenjohtajana toimi Sampsa Kataja.

 

Isoja hankkeita missä olen ollut mukana ovat Raatihuoneen saneeraus, kaupungintalon saneeraus, teatterin saneeraus, Hotelli Otavan saneeraus jne. kaikki ovat olleet hyviä ratkaisuja.

Muutamien vuosien jälkeen toteamme, että kyllä se palloiluhallin rakentaminen oli hyvä päätös.



UUTISET

Äänestä, koska hyvinvointi on arvokkainta, mitä meillä on

12.1.2022 Diana Bergroth kirjoitus "Äänestä, koska hyvinvointi on arvokkainta, mitä meillä on" on luettavissa Uusi Aika-välilehdellä Lue lisää

Yhteistyötaidot ja kokemustieto

11.1.2022 Tarja Siltaniemen ja Johanna Santasen kirjoitus "Yhteistyötaidot ja kokemustieto luovat hyvinvointialueelle parhaan perustan" on luettavissa Uusi Aika-välilehdellä. Lue lisää

TAPAHTUMAKALENTERI
10.2.2022 Kunnallisjärjestön hallituksen kokous >>
Haluatko mukaan