SDP
Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry

Tuomas Koivisto valtuutettu

 

Joutsen, hauki ja rapu  

Vaikka olisi kuinka paljon voimia, 

ilman yhteistyötä ei voida toimia. 

Yhteistuumin löytyy aina apu.  

Kerran joutsen, hauki ja rapu 

ryhtyivät kuormaa kiskomaan 

Hiki hatussa - kuten sanotaan - 

mutta kuorma ei liikahtanutkaan!  

Kas, kun joutsen veti ylös pilviin, 

hauki alas veteen ja rapu taakse - 

niin mikä eteen?  

Kuka teki oikein? 

Väärin meni keltä? 

Kukapa sitä sanomaan. 

Kuorma oli näyttänyt kevyeltä, 

mutta on yhä paikoillaan! 

 

Kun viimeksi kuulin tämän Kirsi Kunnaksen suomentaman Ilja Krylovin faabelin, lausuja viittasi sillä osuvasti erääseen kuihtuneeseen uudistushankkeeseen.  

Toisin kuin joutsenella, hauella ja ravulla, tulevien aluevaltuutettujen edessä oleva kuorma ei edes näytä kevyeltä. Palveluista ne kaikkein tärkeimmät ja painavimmat on siirrettävä kitkattomasti uuden hallinnon alle ja kehitettävä niitä entistä paremmiksi. Näkemykset siitä, miten tavoite saavutetaan ja millaisia asioita korostetaan, luonnollisesti poikkeavat toisistaan. 

Uutta hallinnon tasoa luotaessa eivät luultavasti asetu vastakkain vain eri puolueiden, vaan myös eri kunnista tulevien edustajien tavoitteet. Vaikka kuntalähtöistä ajattelua pitäisi kaikin tavoin välttää ja ajatella nimenomaan koko aluetta, sen voi ounastella ainakin alkuvaiheessa olevan vaikeaa. 

On joskus sanottu, että politiikan perustuote on sopu. Ihmisten suhtautuminen tähän perustuotteeseen vaihtelee. Yksille on ongelma, jos poliitikot eivät seiso tinkimättä ja ärhäkästi argumentoiden tavoitteensa takana aina katkeraan loppuun asti. Toisia puolestaan vaivaa se, jos kompromisseja ei synny ja päätöksenteko näyttää riitaisalta ja puuroutuneelta.

 Jyrkillä vastakkainasetteluilla, ehdottomuudella ja kärjistämisellä on helpompi saada ainakin lyhyen aikavälin huomiota ja suosiota kuin monia näkökulmia punnitsevalla, epävarmuudet tunnustavalla pohdinnalla ja kompromisseilla. Jos asettuu yhteisen pöydän sijaan nurkkaan lämmittelemään oman oikeamielisyytensä ja erehtymättömyytensä hehkussa, ei kuitenkaan lopulta jätä kovin vahvaa kädenjälkeä päätöksiin. Vain hyvällä yhteistyöllä luodaan jotain kestävää.  

Kaikissa vaaleissa tehdään valintoja myös erilaisten politiikkakäsitysten ja politiikan tekemisen tyylien välillä. Kun hypätään johonkin uuteen ja tuntemattomaan, tällä valinnalla on erityisen suuri merkitys: käynnistyykö päätöksenteko hyvinvointialueilla sopien vai repien? 

Kirjoitus on julkaistu alun perin kolumnina Satakunnan Viikossa 1.12.2021.


Timo Koiviston muistokirjoitus / Jukka Vilponiemi toimittaja

Porin sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa, Porin kaupunginhallitusta ja Porin työväenopistoa pitkään johtanut rehtori Timo Juhani Koivisto menehtyi sairauden murtamana 26.10.2021 Porissa 82-vuotiaana. Hän oli syntynyt Porissa 26.1.1939. 

Hän vietti lapsuutensa aluksi Porin 6. kaupunginosassa, mutta Isojoenrannasta tuli hänen nuoruutensa maisema perheen muutettua hänen äitinsä kotikonnuille. 

Koivisto valmistui ylioppilaaksi Porin lyseosta 1958 ja filosofian kandidaatiksi Turun yliopistosta 1963. Valmistuttuaan hän teki koko työuransa Porissa, missä hänestä tuli porilaisuuden ja sen kuivan huumorin ikoni. 

Joidenkin opetustehtävien jälkeen Timo Koivisto valittiin Porin työväenopiston rehtoriksi vuonna 1965, ja siinä tehtävässä hän toimi eläköitymiseensä asti vuoteen 2002. Hän kehitti määrätietoisesti työväenopiston toimintaa, ja opisto sai omat uudet tilat 1976 valmistuneesta kirjasto-työväenopistosta. 

Koivisto lähti 1960-luvlla mukaan Porin kunnallispolitiikkaan liittyessään Porin työväenyhdistykseen. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin 35 vuotta kestäneelle uralle 1969. Koululautakunnan puheenjohtajana hän toimi yhden kauden 70-luvun alussa. 

Porilaisen kunnallispolitiikan ”tähdeksi” Koivisto nousi 1977, kun hänet valittiin Porin kaupunginhallituksen ensimmäiseksi luottamushenkilöpuheenjohtajaksi kunnallislain muutoksen myötä. Se pesti kesti 24 vuotta. Samoihin aikoihin hänet valittiin myös Porin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi, joten hänellä oli vahva ote sekä Porin kehittämiseen että politiikkaan. Siinä tehtävässä hän oli 30 vuotta. 

Pori on ollut perinteisesti sosialidemokraattien vahvaa aluetta, ja Timo Koiviston johtokaudellakin Sdp:llä oli selvästi suurin valtuustoryhmä. Yhdessä Skdl:n kanssa demarit muodostivat vasemmistoenemmistön. 

Koivisto ja silloinen kaupunginjohtaja Martti Sinisalmen muodostivat asiaparin, jonka johdolla Poria nostettiin ylös 1970-luvun lamasta ja savupiipputeollisuuden romahduksesta. Suhteet valtion päättäjiin olivat kunnossa, ja jälkeä syntyi. Koivisto mm. vaikutti voimakkaasti Porin yliopistokeskuksen perustamiseen. 

Virheikseen hän on myöhemmin myöntänyt mm. eräiden sivukirjastojen ja -koulujen lakkauttamispäätökset. 

Politiikassa Koivisto oli pitkään myös Porin työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän oli myös porilaisen punapääoman vartijana johtaen Kehityksen Kirjapainon ja Uutta Aikaa julkaisseen Ajan Sana Oy:n hallituksia. 

Hänen kirjallinen esikuvansa oli amerikkalainen tarinankertoja Mark Twain, ja Koivisto oli itsekin taitava tarinoitsija. Hänen kuivalla huumorillaan sävytetyt pakinansa olivat Uuden Ajan luetuimpia. Niitä koottiin myös kirjaksi. 

Jäätyään eläkkeelle ja pois kunnallispolitiikasta Timo Koivisto toimi vielä Pori-Seuran puheenjohtajana 16 vuotta viime kevääseen asti. Hän sai Pori-palkinnon vuonna 2010.

 

 


Esa J. Wahlman

RAKENNETTIIN SITÄ ENNENKIN HALLEJA 

Lähdin muistelemaan ns. hallien tai suurten kiinteistöjen rakentamisesta vuodesta 1980 kun tulin kaupunginvaltuustoon.

Musiikki- ja kongressitalon rakentaminen oli iso hanke ja kaupunginhallitus vei hanketta eteenpäin pitkälti yksimielisesti. Kiinteistö oli suunniteltu Kirjurinluodon ja Kokemäenjoen rantaan. Suunnittelijana oli tanskalainen arkkitehtitoimisto. Hankkeen kustannusarvio oli yli 100 miljoonaa markkaa. Hanke kaatui valtuustossa, kun kokoomus ei saanut pidettyä valtuustoryhmää kokonaisuudessaan hankkeen takana. Tämä hanke olisi ollut tämän tyyppisenä kiinteistönä Suomen ensimmäinen. Heti perään Tampere näki tilaisuuden ja rakensi Tamperetalon. Porin hanke olisi ollut huomattavasti parempi joen rannalla. 

Urheilutalo rakennettiin pitkälti yksimielisenä, olin rakennustoimikunnan jäsen hankkeella pyrittiin saamaan saman katon alle mahdollisimman paljon eri urheilulajeja. Ehkä se ei välttämättä ollut paras vaihtoehto näin jälkikäteen ajatellen. Silloin oli tärkeää, että hankkeeseen saadaan valtionapua ja olin mukana, kun lähdetiin valtionosuuksia hakemaan Opetusministeriöstä. Hanke toteutui, vaikka arvosteluja tulikin. 

Karhuhalli olin siinäkin mukana rakennustoimikunnassa. Tämän hallin rakentaminen oli vaikea päätös valtuustolle. Kaupungin talous ei ollut parhaalla tolalla, mutta paineet olivat kovat rakentaa etenkin jalkapalloilijoille halli. Muistan kun SPL:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja hyvä ystäväni Olli Välimäki organisoi valtuuston kokousta ennen nuoria jalkapalloilijoita Raatihuonen puiston täyteen hallin kannattajia, jotka huusivat halli Poriin. Valtuusto päätti niukalla enemmistöllä, että Karhuhalli rakennetaan. Sosialidemokraatit olivat yksimielisiä hankkeen takana, vaikka ryhmässämme kulttuuriväki hyväksyi sen nuristen, kysymyksellä koska kulttuuriväki saa oman ”pyhätön”. Se luvattiin ja rakennettiin Promenadikeskus joka palvelee kulttuuriväkeä. 

Tekojäärata rakennettiin pitkälti Narukerän toivomuksesta, miksei myös pikaluistelijoiden toimesta. Hanke oli edistysaskel jääurheilulle. Silloin kansanedustaja Mikko Elo ajoi sosialidemokraattisessa ryhmässä rakentamista eteenpäin ja näin hanke saatiin vietyä toteutukseen asti. Hanke oli rahoituksellisesti hieman poikkeava normaalista poiketen, johtuen kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Mutta hanke oli hyvä ja on palvellut porilaisia erinomaisesti. Kattaminen on seuraava vaihe. 

Uimahalli sen tarina on helpompi ja yksimielisempi. Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö tiesi, että Porin kaupunki täyttää ns. tasavuosia ja kehiteltiin ajatusta, että kuntalaisille tulisi rakentaa vanhan huonokuntoisen uimahallin tilalle uusi halli. Asiaa vietiin eteenpäin ja poliittisten neuvottelujen jälkeen päädyttiin yksimielisesti uuden uimahallin raknetamiseen. Juhlakokouksessa Promenadisalissa valtuuston listalla oli uuden uimahallin rakentaminen. Sain kunnian esittää asian suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana hallin rakentamista ja kaikki muut puolueet kävivät toteamassa, että halli pitää rakentaa. Päätös oli yksimielinen. Puheenjohtajana toimi Sampsa Kataja.

 

Isoja hankkeita missä olen ollut mukana ovat Raatihuoneen saneeraus, kaupungintalon saneeraus, teatterin saneeraus, Hotelli Otavan saneeraus jne. kaikki ovat olleet hyviä ratkaisuja.

Muutamien vuosien jälkeen toteamme, että kyllä se palloiluhallin rakentaminen oli hyvä päätös.


Tuomas Koivisto, valtuutettu

Kaikkien osallisuus on hyvän yhteiskunnan edellytys 

Näin lapsen oikeuksien päivänä on hyvä hetki tarkastella lasten ja nuorten elämäntilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus asettaa laajoja velvoitteita, joita yksikään valtio tuskin täydellisesti täyttää. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on kiistatta yksi parhaista ja tasa-arvoisimmat eväät elämään antavista yhteiskunnista. Lapsiperheköyhyys ja periytyvä osattomuus ovat kuitenkin tässäkin maassa hyvin vakavia ongelmia.

Pelastakaa Lapset ry:n vuotuinen Lasten ääni -selvitys antaa tärkeää tietoa siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointi kehittyy. Jo ennen koronapandemiaa Suomessa laskettiin olevan noin 120 000 pienituloisessa perheessä elävää lasta. Lokakuussa julkaistun uusimman Lasten ääni -raportin mukaan 44 % kaikista vastaajista koki, että perheen menojen kattamisessa on vähintään pieniä vaikeuksia. Matalatuloisten perheiden lapsista näin koki jopa 60 %.

Matalatuloisten perheiden lapsista 33 % kertoi, ettei voi osallistua säännölliseen harrastukseen, koska perheellä ei ole siihen varaa, 44 % koki, että hänen perheensä tai hän itse tarvitsevat koronasta johtuvien olosuhteiden myötä apua arjessa selviytymiseen, ja noin joka viides oli joutunut taloudellisesti auttamaan perhettään. Matalatuloisten perheiden lapsista yli kaksi kolmasosaa näki tulevaisuuden huolestuttavana, hyvätuloisten perheiden lapsista hieman yli kolmasosa.

Erityisesti vaikeina aikoina on tärkeää pitää yllä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden laatua ja luoda toivoa ja tulevaisuudenuskoa. Samalla, kun olemme kamppailleet koronan kourissa, olemme myös yhteiskuntana muistelleet 30 vuotta sitten alkanutta lamaa ja sen pitkäaikaisia vaikutuksia. Niistä kokemuksista on syytä ottaa oppia.

1987 syntynyttä ikäluokkaa on tutkittu tarkasti pitkälle aikuisikään asti. Heidän lapsuuttaan leimasivat lama-ajan suurtyöttömyys ja mittaavat leikkaukset esimerkiksi varhaiskasvatukseen, kouluterveydenhuoltoon ja lapsiperheiden kotipalveluihin. Suurin osa lama-ajan lapsista on toki pärjännyt aikuisena hyvin, mutta huono-osaisuus on merkittävästi kasautunut ja periytynyt.

Lapsiperheköyhyys ja ylisukupolvinen osattomuus ovat aidosti vaikeita ja monitasoisia ongelmia. Niihin ei löydy ratkaisua yhdellä hopealuodilla, sillä niillä on kosketuspinta miltei jokaiseen yhteiskunnan lohkoon.

Selvää kuitenkin on, että suurten uudistusten ja linjanvetojen, niin sote-uudistuksen kuin pitkässä parlamentaarisessa valmistelussa olevan sosiaaliturvauudistuksen tai koulutuspoliittisen selonteonkin ytimessä tulee olla ajatus mahdollisimman eheästä yhteiskunnasta. Vain sellaiset yhteiskunnat, joissa jokaisen perustarpeista huolehditaan, jokaisella on mielekäs rooli ja jokainen voi tuntea itsensä arvokkaaksi, voivat pidemmän päälle menestyä.

 

 

 


Sonja Myllykoski valtuutettu

Talousarvion ryhmäpuheenvuoro

Porilaisten laadukkaista ja yhdenvertaisista palveluista huolehtiminen on meille sosialidemokraateille aina politiikan ydinasia, ja aivan erityinen merkitys sillä on nyt, kun joudumme varautumaan siihen, että koronapandemian aiheuttama palvelu- ja hoitovelka alkaa purkautua.

Vuosi 2022 on siirtymäkausi kohti uudenlaista kuntaa. Suuren murroksen porteilla ja edelleen jatkuvan pandemian keskellä linjaus siitä, että tasapainotamme talouden suunnitelmallisesti valtuustokauden aikana äkkijarrutusta välttäen, on kaikin tavoin järkevä.

Talousarvio ei sisällä heikennyksiä palvelutasoon, vaan olemme turvaamassa ja edistämässä inhimillistä ja hyvinvoivaa Poria. Käyttötalouteen tehdyt lisäykset esimerkiksi työllistämispalkkoihin, hankeavustuksiin ja tärkeisiin perusturvan palveluihin, joista kaupunginhallituksen puheenjohtaja mainitsi, ovat hyvin perusteltuja ja kohdennettuja. Myös panostukset kaupungin työntekijöiden työhyvinvointiin ovat mielestämme erittäin tähdellisiä.

Investoimme paljon, mutta emme turhaan. Sivistystoimialasta tulee runsaan vuoden kuluttua kunnan ylivoimaisesti suurin toimintakenttä. Uudet koulu- ja päiväkotirakennukset ovat välttämättömiä ja takaavat lapsillemme ja nuorillemme terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat opiskeluun, kasvuun ja kehitykseen.

Palloiluhallin osalta ryhmällemme olennaisimpia ovat toiminnalliset seikat, se, että voimme aidosti parantaa sisäpalloilulajien olosuhteita tässä kaupungissa. Jotta tämä toteutuisi, kolme täysimittaista kenttää ja riittävä määrä pukuhuoneita ovat tarpeen. Mahdollisuus kohtuullisen suureen määrään katsomopaikkoja, jota viime päivinä on ihmetelty, syntyy kolmen kentän oheistuotteena. Kun isossa ottelutapahtumassa pelikäytössä on vain kilpailuareena, teleskooppikatsomot levitetään muulloin harjoituskäytössä olevalle lattiapinta-alalle.

Palloiluhallia on suunniteltu pitkään, ja matkan varrella hanketta on jo selkeästi karsittukin. Mitään kerskailua nykyinen hankesuunnitelma ei missään nimessä sisällä, kuten eivät muutkaan investointimme, käyttötalouden menoista nyt puhumattakaan.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa talousarvioesitystä.

 

Ari Nordström
senioriasiantuntija
kaupunginvaltuutettu (sd) 

Mitkä ihmeen aluevaalit tulossa? 

Tiedotusvälineet ovat esittäneet tutkimustuloksia, joiden mukaan kansa ei juuri tunne tulevien hyvinvointialueiden toimintaa ja tarkoitusta.  Äänestysintokin on ainakin tässä vaiheessa laimeaa. Tähän pitää tulla muutos.

Paljon kuitenkin tapahtuu. Satakunnassakin koko sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta ja henkilöstö siirtyvät maakunnan kattavalle alueelle. Noin 10.000 henkilön työnantaja vaihtuu. Hyvinvointialueen rahavirta tulee olemaan noin 1.000 miljoonaa euroa vuodessa, joten siitä tulee mahtava toimija Satakunnan maakuntaan.  Myös pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueen hallintaan.

Maakunnaksi hyvinvointialuetta ei voida sanoa, koska meillä on jo Maakuntaliitto. Sen tärkeä tehtävä on erilainen kuin hyvinvointialueen ja sisältää mm. aluekehittämistä, maakuntakaavoitusta ja edunvalvontaa. Henkilökunnan määrä on noin 25 henkilöä ja rahavirta noin 2,5 miljoonaa euroa. 

Rahoitus tulee toistaiseksi valtion budjetista. Rahat otetaan pienentämällä kuntien veroprosenttia. Porin kaupungin vuosittainen rahavirta pudonnee noin 740 miljoonasta eurosta noin 300 miljoonaan euroon. Siis noin kolmasosaan hyvinvointialueen rahavirrasta.

Tammikuun vaaleissa valittavalla aluevaltuustolla, sen asettamilla aluehallituksella ja lautakunnilla tulee olemaan todella suuri vastuu valtion budjetista tulevien rahojen käytöstä. Siitä ei voi tulla siltarumpupoliitikkojen temmellyskenttä. Kaikkien toimintojen ja käytettävien varojen mahdollisimman hyvä vaikuttavuus koko alueen väestön hyvinvointiin on tärkeintä. Edellä mainitut asiat sisäistäen olen itse asettunut ehdolle tammikuun vaaleihin. Ehdokkaita tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitsemme äänestysintoa. Korkea äänestysprosentti takaa parhaiten demokratian toimivuuden.


SDP:n Satakunnan piirin syyspiirikokous 5.11.2021 Ravintola Liisanpuisto, Pori,

Porin Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön tervehdys

Esa J. Wahlman, puheenjohtaja

Toveri puheenjohtaja Hyvät Toverit. 

Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö on tämän toimintavuoden aikana ollut ja on edelleen erilaisten vaalien järjestelyissä mukana. Laskin, että ainakin viisissä (5) vaaleissa ollaan oltu tai ollaan parhaillaan mukana. 

Kunnallisvaalit kesäkuussa olivat tärkeät. Pitää tunnustaa, että hävisimme vaalit, mutta säilytimme suurimman puolueen aseman valtuustossa. Kun olimme suurin ryhmä antoi tämä hyvät edellytykset teknisen vaaliliiton kautta samaan kohtuullisesti tärkeitä luottamuspaikkoja. 

Satakunnan Osuuskaupan vaalit käytiin ja siinäkin menetettiin hieman asemiamme. 

Länsi-Suomen Osuuspankin vaalit ovat parhaillaan käynnissä. Vaalitapa on erilainen, jossa ei ole puoluetunnuksia. 

Aluevaaleihin ollaan valmistautumassa, ehdokasasettelu on käynnissä ja piirihallitus asetti Porin osuudeksi hankkia ehdokkaita 33. Tämänhetkinen tilanne on 33.

Vaalityö aloitetaan Vuodenvaihteen juhlalla 8.1.2022 Porissa ja juhlapuhujana on kansanedustaja Aki Linden. 

Tradekan vaalit ovat alkuvuodesta 2022 ja niihinkin kunnallisjärjestö on valmistautunut. 

Hyvät Toverit. 

Me olemme saaneet Pori sopimuksen kaikkien puolueiden osalta hyväksytyksi neuvotteluissa, lopullinen sinetti lyödään tulevassa valtuustossa lopullisesti.

Minua henkilökohtaisesti tyydyttää se, että sopimuksessa on mukana pormestarimalliin pyrkiminen.

Kunnallisjärjestö on tehnyt tästä noin kolmevuotta sitten periaatepäätöksen, että pormestarimalliin pyrittäisiin. 

Kunnallisjärjestön hallitus ja TSL:n Porin Seudun Opintojärjestö ovat aloittaneet noin kaksivuotta sitten tiiviin yhteistyön koulutuksen ja sivistyksen eteenpäin viemisenä.           
Huomattavimmat ja näkyvimmät toimintamuodot ovat olleet Salin Akatemia ja Tulevaisuusseminaarit.Tilaisuudet ovat kuntalaisille avoimia ja niissä on ollut kiitettävä menestys. Edellisellä kerralla kuntalaisia oli ilmoittautunut 50 henkilöä ja seuraava pidetään 25. päivä marraskuuta. Muistutan, että seminaari on avoin kaikille kuntalaisille ja ilmainen.

Tässäkin kohtaan uskallan toivottaa kaikki henkilöt tervetulleeksi koko Satakunnasta. 

Hyvät Toverit. 

Pidetään hyvä ja eteenpäin vievä kokous. Kiitos.

Diana Bergroth-Lampinen
Kaupunginvaltuutettu ja maakuntahallituksen jäsen

Hyvinvointialuevaalit asian ytimessä, ei mielikuvissa 

Meillä äänioikeutetuilla on jälleen mahdollisuus vaikuttaa, kun ensimmäiset hyvinvointialuevaalit pidetään tammikuussa. Hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä ovat toiminnan alkaessa kuntien vastuulta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Maaliskuussa työnsä aloittavat aluevaltuustot päättävät mm. hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta ja hyvinvointialueen talousarviosta. 

Vaalikentillä on toistaiseksi ollut vielä melko hiljaista. Kesän kuntavaaleista ei ole vielä puoltakaan vuotta ja toisaalta koko hyvinvointialuetta sinne siirtyvine palveluineen on vielä ehkä vaikea hahmottaakin. Vaalit tullaan todennäköisesti käymään muutamien viikkojen tiiviinä kampanjana. Mielenkiintoista on, mikä teema nousee tai nostetaan nyt esiin. 

Niin valtakunnan- kuin paikallistason vaalit ovat näyttäytyneet jo useita vuosia yhä enemmän mielikuvavaaleina. Ensin mediassa esille nousee jokin yksittäinen kysymys, sattumalta tai tarkoituksellisesti. Tämän jälkeen peukut ehdokkaalle nousee nopeasti ylös- tai alaspäin sen mukaan, miten tämä kysymys kohdistuu tai osuu häneen. Ehdokas ja hänen todelliset näkemykset ja jopa puoluekanta jäävät helposti taka-alalle.  Kun vaalit näyttäytyvät yhä vain enemmän sattumalta tai tarkoituksellisesti nostettavien yksittäisten asioiden mielikuvapelinä, tehdyt pinnalliset vaalilupaukset hukkuvat ja unohtuvat yhtä nopeasti arjen pyörteisiin. 

Nämä ilmiöt ovat kiistämättä ongelma demokratiallemme, mutta jokaisella on mahdollisuus myös myötävaikuttaa arvo- ja asiapohjaisen päätöksenteon puolesta esille nostettujen asioiden kriittisellä tarkastelulla ja omilla faktoihin perustuvilla valinnoillaan. Annetut lupaukset tulee konkretisoitua toimiksi ja teoiksi muistaen, että täydellisen valmista maailmasta ei koskaan tule.  

Tammikuussa valittavat ensimmäiset aluevaltuustot tekevät hyvinvointialueiden kehityksen kannalta merkityksellisiä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän jokaisen arkeen ja koko hyvinvointivaltion ytimeen. Näiden vaalien keskeiset teemat tulee olla jokaisen yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin palveluihin, oikea-aikainen hoitoon pääsy sekä henkilöstön hyvinvointi. Korona-ajalta kertyneen hoivavelan purkaminen on nyt ensiarvoisen tärkeää. 

Satakunnan hyvinvointialue tulee palvelemaan kaikkia sen noin 220 000 asukasta. Hyvinvointialueelle siirtyy lähes 10 000 työntekijää ja sen liikevaihto tulee olemaan noin miljardi euroa. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen. Käydään ensimmäiset hyvinvointialuevaalit asian ytimessä, ei niiden vieressä tai mielikuvissa.

UUTISET

Kunnallisjärjestön edustajiston sääntömääräinen syyskokous

4.12.2021 Edustajiston sääntömääräinen syyskokous pidetään Porin kaupungintalon valtuustosalissa to 9.12.2021 klo 18.00. Kahvitus alkaa klo 17.30. Tervetuloa kokoukseen. Lue lisää

Joutsen, hauki ja rapu

4.12.2021 Tuomas Koiviston kirjoitus "Joutsen, hauki ja rapu" on luettavissa Uusi Aika-välilehdeltä. Lue lisää

TAPAHTUMAKALENTERI
9.12.2021 Edustajiston syyskokous >>
11.12.2021 Ministeri Timo Harakka tavattavissa Porin Puuvillassa >>
17.12.2021 Kunnallisjärjestön hallituksen kokous >>
21.12-22.12.2021 Tuomaan Markkinat >>
7.1.2022 SDP:n aluevaaliehdokkaita Puuvillassa >>
Haluatko mukaan