SDP
Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry


Tuomas Koivisto
kaupunginvaltuutettu (sd.)

Jääräpäisesti kohti Pyrrhoksen voittoa?

Sekä politiikassa että työmarkkinaneuvotteluissa on pidetty perinteisenä viisautena olla pyrkimättä selkävoittoihin tai täystyrmäyksiin. On ymmärretty, että pieni kansakunta voi pidemmän päälle pärjätä vain, jos osapuolet pystyvät suurissa uudistuksissa tulemaan toisiaan vastaan ja tyytymään oman unelma-agendansa sijaan tasapainotettuihin kehitystoimiin. Talvilomaviikoilla lakot ovat tauolla, mutta työmarkkinakriisi ei etene lähemmäs ratkaisua, ellei löydy todellista halua irtautua lukkiutuneista asemista ja etsiä yhteistä maaperää.

Hallituksen työelämäuudistukset edistävät hyvin yksipuolisesti elinkeinoelämää edustavien järjestöjen toiveita. Ylen kesällä 2023 tekemän tekstianalyysin mukaan elinkeinoelämän yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista jopa siirrettiin tekstiä lähes sellaisenaan hallitusohjelmaan.

Työmarkkinoiden uudistamiselle ja julkisen talouden tervehdyttämiselle on ehdottomasti tarvetta, mutta kestävää tietä tulevaisuuteen ei voi rakentaa poimimalla muista Pohjoismaista vain omaan agendaan sopivat ja omia taustaryhmiä miellyttävät palaset, varsinkaan, kun arviot uudistusten työllisyysvaikutuksista ovat muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hyvin epävarmoja. Esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamisen työllisyysvaikutuksista ei ole tehty tutkimusta sen paremmin Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa, mutta työministerin mielestä myönteisiä odotuksia voi perustella Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksella.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että hallitus keskittyy kovin yksipuolisesti taloudellisiin kannustimiin. Osaamisen, työkyvyn ja kohtaannon ongelmien ratkaisemiseen ei ole liiemmin paneuduttu.

Eniten työmarkkinauudistuksissa on vedottu Ruotsin käytäntöihin. Ruotsissa ei kuitenkaan ole esimerkiksi kirjattu lakiin vientivetoista palkkamallia tai poliittisten lakkojen kestolle täsmällisiä aikarajoituksia. Ruotsissa lakot tosin ovatkin harvinaisia. Miksi? Kenties siksi, että Ruotsissa lainsäädäntökin tukee rakentavaa ja tasapainoista neuvottelukulttuuria. Työntekijöillä on muun muassa myötä määräämisoikeus, joka tarjoaa palkansaajille edustuksen kaikkien yli 25 työntekijän yritysten hallinnoissa, ja tulkintaetuoikeus, joka tarkoittaa, että riitatilanteet tulkitaan työntekijän edun mukaisesti, kunnes tuomioistuin on asian ratkaissut. Lisäksi sovittelujärjestelmä on Suomea kehittyneempi. Medlingsinstitutet on vahvasti resurssoitu, ja se tuottaa myös laajasti informaatiota neuvottelujen tueksi.

Sopimisen kulttuurilla on ollut Suomessa perinteisesti vahva arvostus, eikä kansan oikeustajuun edelleenkään yksipuolinen jyrääminen sovi. Helsingin Sanomien ja Ylen viime viikon kyselyt osoittavat, että hallituksen työelämäheikennyksiä kannattaa alle kolmasosa. Jatkaako kokoomus todella katkeraan loppuun asti uudistettua korvakampanjaansa, jossa rynnätään toteuttamaan kaikki työnantajapuolen kuiskaamat toiveet, mutta Sari Sairaanhoitajan puhuessa korvat ovat olemassa vain silmälasien sankoja varten? Vastakkainasettelun ja kahtiajaon syventämisen tiellä kuljetaan kohti Pyrrhoksen voittoa. Se ei koskaan ole tavoittelemisen arvoinen.

 



Ari Nordström kaupunginvaltuutettu sd

Kohti kuntavaaleja

Lauri Turtola peräsi Porilaine-lehden kirjoituksessaan (1.2.24) kaupunginvaltuutetuilta näkyvyyttä myös vaalien välissä. Eikä vain näkyvyyttä vaan mitä poliitikot tekevät ja miten vaikuttavat asioihin. Tässä peräämisessään hän on ainakin osittain oikeassa. Kuntalaisten tavoittaminen päivän politiikan asioissa ei ole vain kovin yksinkertaista. Toisaalta monissa eri yhteyksissä ja tilaisuuksissa valtuutetut osallistavat kuntalaisia päätöksentekoon kertomalla valmistelussa olevista asioista. Samalla kuullaan erilaisia kannanottoja, jotka varmasti vaikuttavat asioiden edetessä.

Olen ollut kaupunginvaltuustossa kuutisen vuotta ja käyttänyt kokouksissa vain muutaman puheenvuoron. Siellä tuntuu olevan höpöttäjiä muutenkin. Toki pidetään erinomaisiakin puheenvuoroja.  Valtuuston työskentely ei voi perustua siihen, että 59 valtuutettua alkavat kokouksessa käsitellä vajavaisesti valmisteltua asiaa. Siksi todellinen asioihin vaikuttaminen tapahtuu mm. valtuustoryhmien toiminnassa. Se ei ole sinänsä julkista toimintaa eikä näy paljon ulospäin. Voin kuitenkin vakuuttaa, että siellä yksittäistenkin valtuutettujen ääni kuuluu. Ajankohtaista asiaa sen verran, että ehdotus kaupungin kasvusopimukseksi ja varsinkin osan myyminen Pori Energiasta ei ole todellakaan mikään läpihuutojuttu. Sinänsä hyvässä kasvusopimusehdotuksessa on enimmäkseen asioita, jotka ovat olleet pitkään vireillä. Rahoitusta ei vain ole. Nyt siihen esitetään Pori Energian vähemmistöosuuden myynnistä saatavia rahoja. Tämä on asia, joka ainakin minun mielestäni pitää perin juurin kaikkine vaikutuksineen selvittää ennen kuin minkäänlaista vihreää valoa asialle voidaan antaa. Selvitettävää riittää. Olen myönteinen asian selvittämisen suhteen. Yksi tärkeä kriteeri on mielessäni. Pori Energia Sähköverkot Oy pitäisi järjestelyssä siirtää kokonaan Porin kaupungin omistukseen. Silloin ei sähköverkosta myytäisi metriäkään. Ennen perinpohjaista asian selvittämistä ei voi ottaa lopullista kantaa.  Porin Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä tulee muodostamaan tähän oman kantansa ja sillä mennään.

Eräs edesmennyt vaikutusvaltainen poliitikko kuvasi politiikan tekoa yhdellä sanalla; sovinnontekoa. Sitä on valtuustoryhmien välinen toiminta. Kähmintä on asian tietoinen negatiivinen ilmaisu. Jokainen valtuustoryhmä haluaa tietenkin itselle tärkeiden asioiden etenevän.

Kuntavaalien välillä täytyy myös muistaa äänestäjäkunnan olemassaolo. Meidän pitää näkyä omien kantojemme ja tavoitteidemme osalta eri asioissa.  Itsekin ole yrittänyt siten toimia. Siksi olen asettumassa ehdolle ainakin tulevissa kuntavaaleissa.


 

 

Ari Nordström kaupunginvaltuutettu (sd )

Eläkeläisten verokurimus

Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että eläkeläinen on eläkkeensä ansainnut. Alle 23-vuotiaana kertyneestä palkkatulosta ei ole kuitenkaan kertynyt eläkettä. On toki monta kertaa kysytty, että miksi ei ja miksi sitä asiaa ei ole jälkeenpäinkään korjattu. Eikä tässä vielä kaikki. Nyt meiltä eläkeläisiltä peritään veroina noin 8 prosenttia enemmän kuin palkansaajilta. Tätä perustellaan sillä, että palkansaajat maksavat varsinaisen veron lisäksi työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkemaksua. Työttömyysvakuutusmaksulla palkansaaja saa kuitenkin työttömyysturvaa, jota eläkeläinen ei tarvitse, vaikka ylimääräisenä verona maksaakin saman summan. Eikä tässäkään vielä kaikki. Eläkeläinen maksaa ylimääräisenä verona saman noin 7-8 prosenttia, jonka palkansaaja maksaa työeläkemaksuna. Eläkeläinen ei saa tälläkään maksulla mitään. Palkansaaja sen sijaan kerryttää sillä itselleen eläkettä. 2.000 euron tulosta maksetaan noin 7 prosenttia työeläkemaksua. Työeläkettä kertyy 1,5 prosenttia eli vuodessa kertyy eläkettä niin, että kuukausieläke nousee 30 eurolla. Kymmenessä vuodessa tämä tekee yhteensä 300 euroa lisää eläkettä joka kuukauden 1. päivänä. Inflaatio nostaa vielä summaa helposti kymmenillä prosenteilla. Eläkeläinen maksaa ylimääräisenä verona koko ajan saman summan ei saa sillä siis yhtään mitään. Liian vähän tästäkin puhutaan. Ja vielä lisää. Leikattu indeksi on parina viime vuotena suosinut eläkeläisiä palkansaajiin verrattuna. Sama indeksinkorotus otetaan huomioon myös palkansaajan tulevassa eläkkeessä eläkekertymän muodossa. Leikatun indeksin vaikutus on pitkällä tähtäimellä ollut eläkeläisten reaalituloa ja elämisen edellytyksiä pienentävä. Tästäkin huolimatta suomalaiset eläkeläiset pääsääntöisesti tyytyvät kohtaloonsa ja ovat tyytyväisiä elämäänsä ja moni vielä auttaa pienistäkin tuloistaan jälkikasvunsa arkea. Eläkeläiset ovat ainakin arvostuksen ansainneet.

 

Ari Nordström
vara-aluevaltuutettu,
sd-aluevaltuustoryhmän jäsen,
kaupunginvaltuutettu (sd.)

Satasairaala – Satakunnan sydän

Kaikki tiedämme, että sydämestä kannattaa pitää huolta. Jos sydän ei syki kunnolla niin koko kroppa toimii huonosti. Vähän on turhaa vaikkapa jalanpohjan känsiä hoidella, jos sydän ei kestä kävelemistä.

Satakunta on nyt samanlaisessa tilanteessa. Äärialueista ollaan syystäkin huolissaan. Nyt on kuitenkin keskityttävä olennaiseen. Äkillisten ja vakavien sairauksien hoitaminen on sydämenasia. Satakunnan hyvinvointialueella on hyvät suunnitelmat Satasairaalan ja Rauman sairaalan kehittämiseksi. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) johdolla kyseinen ministeriö päättänyt, että lainanottovaltuuksia näiden kohteiden toteuttamiseksi ei saada ellei rahaa säästävistä uudistuksista saada pikaisesti päätöksiä. Kuten hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila toteaa (SK 7.11.) niin jo ensi vuoden alussa ollaan lähes kriittisessä tilanteessa erikoissairaanhoidon osalta ellei päätöksiä tehdä. Naapurialueilla ollaan saman edessä.

Hyvinvointialueen toiminta on vasta rakentumassa ja on ennenaikaista puhua, että tehty sote-ratkaisu olisi epäonnistunut. Toki kehitettävää varmasti riittää. Monen kohdalla esim. omahoitajamalli toimii erinomaisesti ja asiat alkavat rullata ilman, että heti pitää päästä lääkärin puheille. Omahoitaja voi käyttää enemmän aikaa perusselvityksiin ja kun lääkäriä tarvitaan niin hänellä on jo tiivistettynä hyvä tieto toimintansa pohjaksi. Tarvitsemme myös hyvinvointialueella hyvät lääkäriresurssit. Hallinnollinen ylilääkäri Juha Jaatinen työskentelee (SK 30.10.) kiitettävästi tämän asian hyväksi. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus laittaa kyllä kapuloita rattaisiin nostamalla Kela-korvauksia ja lisäämällä palvelusetelitoimintaa. Tämä on poissa hyvinvointialueiden rahoista ja resursseista eikä edesauta niiden toimintaa vaan vie lääkäreitä vuolemaan kultaa vuokralääkäreinä ja muutenkin yksityiselle sektorille. Vakituisten lääkärien kehittämistoimintakin on tällä tavalla uhattuna.

Satakunnan hyvinvointialueella on vain yhdet rajat Satakunnan ympärillä. Tälle alueelle on käytettävissä olevilla varoilla järjestettävä mahdollisimman vaikuttavat ja tulokselliset palvelut. Näin turvataan myös Satakunnan maakunnan olemassaolo.  Palveluiden suunnittelua ja järjestämistä varten aluehallinto on palkannut omiin alueisiinsa erikoistuneita, ammattitaitoisia viranhaltijoita. Jonkinlaista luottamusta pitäisi myös heidän toimintaansa osoittaa.

 

 

 
Tuomas Koivisto
Puhe SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Tampereella 18.11.2023.

Yhteiskunnan eheys luo turvallisuutta ja menestystä

 Olen tullut syksyn aikana lukeneeksi useampia kyselytutkimuksia. Tulokset ovat monella tapaa pysäyttäviä, järkyttäviäkin. E2 Tutkimus on kartoittanut suomalaisten mielenmaisemaa: vain 27 % kokee, että Suomi on menossa oikeaan suuntaan. Naisista alle puolet pitää yhteiskuntaa reiluna. Kolmannes kokee vihan tunteita poliittisesta keskustelusta, melkein neljännes sanoo ymmärtävänsä niitä, jotka turhautuneina raivostuvat ja uhkaavat väkivallalla.

Vuotuinen Lapsen ääni -kysely puolestaan kertoo, että pienituloisissa perheissä 14 % lapsista kokee, että perheellä ei ole riittävästi ruokaa, 30 % on joutunut lopettamaan harrastuksen, yli puolet kokee mielenterveytensä huonoksi ja elämän epävakaaksi. 

Hallitusohjelma on vahvojen, terveiden ja toimintakykyisten ohjelma. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta se vaikeuttaa entisestään, karkottaa reiluuden tunteen ja uskon tulevaan. Huono-osaisuus jatkaa kasautumistaan. 

Lohduttavaa on se, että suomalaisten enemmistö luottaa yhä yhteiskunnan kykyyn ratkoa ongelmia. Katseet tulevat kääntymään tähän puolueeseen ja sen poliittiseen ohjelmaan. Uskon ja luotan, että olemme valmiina, kun hetki koittaa ja raskas vastuu jälleen laskeutuu harteille. 

Nyt kun presidentinvaalit ovat taas ovella, mieleen palautuu kuuden vuoden takainen Tuula Haataisen kampanja, jossa puhuttiin paljon laajennetun turvallisuuden käsitteestä, siitä, kuinka ihmisten kokemus tasa-arvoisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta synnyttää turvallisuutta. 

Vaikka perinteiset turvallisuusuhat ovat viime vuosina hyvin raskaalla tavalla palanneet ajatustemme keskiöön, on pidettävä joka päivä kirkkaana mielessä ja puheissa esillä, miten valtava merkitys on yhteiskunnan eheydellä. Vain sellaiset yhteiskunnat, joissa jokaisen perustarpeista huolehditaan, jokaisella on mielekäs rooli ja jokainen voi tuntea itsensä arvokkaaksi, voivat pidemmän päälle menestyä.

 

Tuomas Koivisto
Valtuutettu

Hyvinvoinnin seuraava askel

Päättymätön riemu kuvaa tulevaisuutta, jossa on olemassa niin koukuttavaa viihdettä, että se saa ihmisen menettämään mielenkiintonsa kaikkeen muuhun. Yritykset parantaa tuskaista oloa helpolla ja nopealla mielihyvällä johtavat kirjassa vain tuskan syvenemiseen. David Foster Wallacen vaikeatajuinen klassikkoteos ei tarkoituksellisesti kerro meidän aikakaudestamme älypuhelimineen ja TikTokeineen, mutta piirtää siitä kuitenkin pelottavan tarkkanäköisen kuvan.

Tässä ajassa on jotain, mikä helposti rikkoo hauraan ihmisen. Pää ei niin vain kestä loputonta informaatiotulvaa, viihteen vankilaa tai syyllisyyttä maapallon kantokyvyn ylittävästä elämäntavasta ja pelkoa sen seurauksista. Teknologia on helpottanut arkea niin paljon, että siitä on tullut paradoksaalisesti ahdistavan vaikeaa. Ongelmat näkyvät kaikkialla ympärillämme. Vuosittain uutisoidaan, että olemme maailman onnellisin kansa. Silti yli puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä.

Aikuisenkin on usein vaikea tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia valintoja, mutta lapselle ja nuorelle itsehillintä ja oman toiminnan ohjaus on vielä huomattavasti mutkikkaampaa. Huoli on ollut olemassa jo pitkään, mutta tuntuu siltä, että vasta viimeisimmän vuoden aikana padot ovat julkisessa keskustelussa todella murtuneet ja psyykkisen ja fyysisen pahoinvoinnin mittakaava tunkeutunut koko kansan tietoisuuteen.

Suurin osa lapsista ja nuorista voi toki hyvin, mutta tukea tarvitaan koko ajan enemmän. Yksi hätkähdyttävä ja vaikutuksiltaan laaja kysymys on lasten ja nuorten liikkumattomuus. Esimerkiksi Porissa on aidosti tehty paljon ansiokasta työtä liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi ja liikkumaan innostamiseksi. Silti vuoden 2022 hyvinvointiraportti kertoo, että koulussa tehtyjen move-mittausten perusteella yli 40 % porilaisista nuorista fyysinen kunto on sellainen, että heillä voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista.

Tarvitsemme monia suuria yhteiskunnallisia kehitysaskeleita tukemaan tasapainoisemman elämän ja kohtuuden hyveen tavoittelua, mutta aloitetaan yhdestä yksinkertaisesta muutoksesta: Liikunnan määrällä on niin selvä myönteinen yhteys masennus- ja ahdistusoireiden vähenemiseen ja parempiin oppimistuloksiin, että meidän on koko valtakunnassa luotava monipuolisten liikuntamahdollisuuksien lisäksi entistä enemmän myös välttämättömyyksiä liikkua ja lisättävä liikuntatuntien määrää perusopetuksessa tuntuvasti. 

Kirjoitus on julkaistu alun perin kolumnina Satakunnan Viikossa 14.6.2023.

UUTISET

Jääräpäisesti kohti Pyrrhoksen voittoa?

24.2.2024 Tuomas Koiviston kirjoitus "Jääräpäisesti kohti Pyrrhoksen voittoa?" on luettavissa Uusi Aika välilehdellä. Lue lisää

Politiikan pelimies - Esa J. Wahlman

21.2.2024 POLITIIKAN PELIMIES ESA J.WAHLMAN Tilaa kirja! Esa J.Wahlman puh. 050-60 841 esa.wahlman@gmail.com TUL Satakunnan Piiri ry Antinkatu 9 A 4, 28100 Pori Netin kautta lukutoukka.fi Kirjan hinta 28 €  Lue lisää

TAPAHTUMAKALENTERI
2.3-3.3.2024 4 Piirin risteily Turku-Kapellskär-Turku >>
14.3.2024 Kunnallisjärjestön hallituksen kokous >>
20.3.2024 Edustajiston kevätkokous >>
11.4.2024 Piirin kevätpiirikokous >>
25.4.2024 Kunnallisjärjestön hallituksen kokous >>
Haluatko mukaan