SDP
Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry


Tuomas Koivisto
Porin kaupunginvaltuuston varajäsen ja kuntavaaliehdokas (sd.)

Kuihtuva vai kehittyvä demokratia? 

Äänestysprosentit laskevat, puolueisiin ei haluta liittyä, ehdokkaaksi ei uskalleta, keskustelu kuplautuu, vihapuhe lisääntyy. Edustuksellisen demokratian sairauskertomus alkaa olla kaikille piinallisen tuttu. Ongelma on niin mittava, että jokseenkin jokainen analyysi aiheesta on varmasti tarpeellinen. Aina keriytyy esiin lisää selityksiä ja havainnollisia esimerkkejä.

Kenties keskustelu on silti liiaksikin keskittynyt ongelmien kuvaukseen niiden ratkaisemisen sijaan. Monimutkaisiin haasteisiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, mutta niin meillä kuin maailmallakin on kehitelty ja kokeiltu viime vuosina vilkkaasti erilaisia demokratiainnovaatioita.

Yksi vähitellen tulta alleen ottaneista uudistuksista on osallistuva budjetointi, jossa tavalliset ihmiset pääsevät päättämään suoraan kunnan tai valtion varojen käytöstä. Toimintamalli on levinnyt maailmalle Brasiliasta, missä sillä on tutkitusti ollut merkittävä vaikutus siihen, että yhteisiä varoja on suunnattu enemmän terveydenhuoltoon, lapsikuolleisuus on laskenut ja kansalaisyhteiskunta voimistunut.

Suomessa osallistuvaa budjetointia on harjoitettu vasta lyhyen aikaa ja useimmissa kunnissa melko vaatimattomilla summilla. Tähänastiset kotimaiset kokemukset eivät ehkä ole suorastaan mullistavia, mutta parhaimmillaan osallistuva budjetointi voi olla monikärkiohjus, jolla lisätään kansalaisten kiinnostusta ja osallistumista päätöksentekoon, kohennetaan ihmisten välistä luottamusta sekä parannetaan talouden ja hallinnon läpinäkyvyyttä.

Toinen kiinnostava maailmalta rantautunut keksintö on puntaroiva kansalaispaneeli, jossa pienryhmien keskusteluja ohjaavat tasa-arvoa ja tasapuolisuutta edistävät säännöt. Keskusteluissa on keskeistä toisten kuuntelu ja kunnioittaminen, omien näkemysten perustelu ja valmius mielipiteiden muuttamiseen.

Turussa järjestettiin viime vuonna puntaroiva kansalaispaneeli yleiskaavan uudistamisesta. Valtio-opin professorien Kimmo Grönlundin ja Kaisa Herneen mukaan (Turun Sanomat 17.1.2021) satunnaisotannalla valikoitujen osallistujien tietämys liikennepolitiikasta vahvistui merkittävästi ja heidän mielipiteensä muuttuivat siten, että he alkoivat suosia kestäviä liikennemuotoja. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä paneeliin ja halukkaita osallistumaan tulevaisuudessakin samantyyppisiin tilaisuuksiin.

Ehkä poliittinen osallistuminen ja asiallinen keskustelu eivät ole kuihtumassa. Ne vain etsivät uusia uomia.

Kirjoitus on julkaistu alun perin kolumnina Satakunnan Viikossa 7.4.2021

 

Diana Bergroth-Lampinen
kaupunginhallituksen pj

Koronakriisin inhimillistä tai taloudellista loppulaskua ei tiedä kukaan

Kunnissa käsitellään parhaillaan vuoden 2020 tilinpäätöksiä summaten mennyttä koronavuotta taloudellisten tunnuslukujen valossa. Suomalaiselle kuntataloudelle kulunut vuosi toi lopulta pitkään kaivatun, joskin vain tilapäisen korjauksen valtionosuuksiin samalla kun yhteisövero-osuutta korotettiin ja taannoisesta verokorttiuudistuksen aiheuttamasta rytmihäiriöstä kunnallisveron kehityksessä päästiin. On hyvä muistaa, että kaikkien kuntien tulopohja perustuu merkittävältä osalta valtiolta saataviin valtionosuuksiin sekä verotuloihin. Menot kehittyivät koronavuonna odotettua maltillisemmin.

Kuntien talousjohtajat arvioivat vuosi sitten koronan aiheuttamien taloudellisten menetysten mittaluokan noin parin miljardin euron haarukkaan. Kuntaliiton kuntatalousohjelman ennuste oli todella synkkä. Pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntataloudelle korona onkin merkinnyt yhtä vuoristorataa, jonka matkassa on ollut syöksyjä, nousuja ja yllättäviä käänteitä.

Porissakin koronapandemia heijastui kaikkeen kaupungin toimintaan, mutta erityisesti vuoden mittaan tehtyihin verotuloarvioihin. Viime kesän kynnyksellä tehdyt ennusteet talouden syöksykierteestä kääntyivät loppuvuotta kohden valoisammaksi päätyen lopulta peruskaupungin osalta 4,2 miljoonaa euron ylijäämäiseen tulokseen. Kun tähän lisätään kaupungin tytäryhtiöiden tilinpäätökset, ylijäämää kertyi 22,2 miljoonaa euroa. Taseeseen kertynyt ylijäämä on tilikauden 2020 jälkeen 48,6 miljoonaa euroa, tuloksenkäsittelyerineen yhteensä 70,3 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseen voidaan olla tyytyväisiä, mutta rakenteellisia ja pitkäjänteisiä toiminnan sekä talouden sopeuttamistoimia on jatkettava.

Väestö ikääntyy, palveluntarpeet kasvavat ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jatkavat kasvuaan. Porissa viime vuosien budjettiylitykset ovat muiden kaupunkien tavoin syntyneet pääosin sosiaali- ja terveyspalveluista ja erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kasvusta. Vuonna 2020 merkittävimmät määrärahalisäykset, 12,9 miljoonaa euroa, tehtiin perusturvalle. 

Lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava. Ovella kolkutteleva soteuudistus vakauttaisi kuntatalouden vuoristorataa, kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille. Julkisen talouden hoidettavaksi jää kuitenkin koronan aikana syntynyt palvelu- ja hoitovelka. Poikkeuksellisessa kriisitilanteessa on selvää, että joko kunnat tai valtio velkaantuu. 

Poikkeustilanne on vain vahvistanut sen, että kuntatalous ei toimi kvartaalitalouden periaatteiden mukaisesti. Tehdyissä päätöksissä on ollut kyse ennen kaikkea elämämme ja yhteiskunnan suojelemisesta niin maamme hallituksen kuin paikallisenkin päätöksenteon näkökulmasta. Meidän tulee kuluvankin vuoden poikkeuksellisissa olosuhteissa keskittyä huolehtimaan ihmisten terveysturvallisuudesta ja tärkeiden peruspalvelujen järjestämisestä.

Koronapandemia on muuttanut maailmaa, yhteiskuntaa ja meidän jokaisen elämää. Kriisi ei ole päättynyt ja sen todellista inhimillistä tai taloudellista loppulaskua ei tiedä kukaan. Maltilla ja ratkaisukeskeisesti yhteistyötä vaalien on jaksettava jatkaa eteenpäin. Edelleen meiltä vaaditaan sopeutumiskykyä, joustavuutta sekä ennen kaikkea toisista ihmisistä välittämistä.

 

 

Sinikka Alenius
valtuutettu, kuntavaaliehdokas

Leikkipuistot osa porilaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Pori on aina ottanut lapset huomioon avoimia leikkikenttärakennuksia rakentamalla ja mukiloita ylläpitämällä. Tästä toiminnasta on saatu paljon kiitosta. Nyt Pori on aktiivisesti hävittänyt leikkikenttiä ja niissä olevia leikkikenttärakennuksia. Porin keskustan ja Koivulan leikkikenttien rakennukset on purettu. Onneksi pihojen leikkivälineet ovat jätetty paikoilleen.

Nyt on korkea aika näyttää, että Pori on lapsiystävällinen kaupunki. Porin lapsirikkaat alueet sijaitsevat Länsi-Porissa Klasipruukin ja Tuorsniemen alueella ja Pohjois-Porissa Tuulikylän ja Ruosniemen alueella. Leikkikenttäalueet on rakennettava nyt, sillä lapset ja lapsiperheet tarvitsevat leikkikenttiä leikkimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sivistystoimi on jo huomioinut lapsivaltaiset alueet ja kouluja/monitoimitiloja rakennetaan alueille. Ongelmana ei siis ole, mihin torin Angry Birds siirretään, jos leikkipaikka ei torille mahdu. Länsi-Porin ja Pohjois-Porin lapset jo odottavat leikkikenttää.

 

 

Ari Nordström
kaupunginvaltuutettu (sd.)
vanhusneuvoston jäsen
kuntavaaliehdokas

Kauppapalvelu – lautakunta päättää 

Porin perusturvalautakunnalle esitettiin 26.11.2020, että kotihoidon kauppapalvelu lopetetaan. Kauppapalvelu on toiminut hyvin ja ollut perusturvalle hyvin kustannustehokasta. Jostain syystä siitä kuitenkin haluttiin eroon. Perusteluissa lukee mm: ” Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kauppapalvelu ei ole asiakkaalle enää erikseen laskutettavaa kotihoidon tukipalvelua eikä säännöllisen kotihoidon asiakkuus ole kauppapalvelun saamisen edellytyksenä.” Joku siitä joka tapauksessa laskuttaa. Yksittäisesti hankittu kauppapalvelu on huomattavasti kalliimpaa. Kuka tahansa on aina voinut saada kauppapalvelua maksua vastaan. Tämäkin on aivan keksitty perustelu. 

Lopettamisajatuksen syytä voi vain arvailla. Haluttiinko eroon toiminnasta vastaamisesta vai kauppapalveluun käytettävästä kotihoitajien työpanoksesta? Ehkä molemmista. Lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Hyvä niin. Mahdollisia vaihtoehtojakin oli, mm. vapaaehtoistoiminta. Käytin YLE Porin vanhuspaneelissa 19.2.2021 vakavan puheenvuoron kauppapalvelun jatkamisesta. Ikäihmisen luona käyvä kotihoitaja on paras tuntemaan asiakkaan tarpeet ja toiveet. Ravitsemuksellinen osaaminen on tärkeää. Arvostan vapaaehtoistyötä, mutta tähän tehtävään se ei vain sovi. 

Muutamassa kuukaudessa ehdotus muuttui. Lautakunnalle esitettiin 25.3.2021, että kauppapalvelu jatkuu jotakuinkin entisellään ja uuden sopimuskauden kilpailutus käynnistetään. Näin päätettiinkin. Toiminta on kauppiaalle todella haasteellista. Keräily, pakkaaminen, kuljetus ja kontaktit asiakaan luona vaativat huolellista työtä. Nykyinen kauppias on näistä hyvin selviytynyt. 

Välillä puhutaan, että virkamiehet ovat vieneet luottamushenkilöiltä vallan. Perusturvalautakunta on palauttamalla asian uudelleen valmisteltavaksi saanut päätösehdotuksen muuttumaan täysin. Samoin kävi taannoin, kun tehostetun palveluasumisen kunnan valvonnassa oleva ostopalvelusopimustoiminta ehdotettiin muutettavaksi kuluttajansuojalain mukaiseksi palvelusetelitoiminnaksi. Lautakunta esti senkin. Hyvä niin!

 

Ari Nordström
valtuutettu

Kotiäänestys turvattava 

Yksi suomalaisen kansanvallan kulmakiviä on oikeus äänestää vapaissa vaaleissa. Itse pidän äänestämistä kansalaisvelvollisuutena. Tähän liittyy kuitenkin olennaisesti mahdollisuus käyttää äänioikeutta. Siihen on toki monia mahdollisuuksia tarjolla ja uusiakin on kehitteillä. Netti- tai muut uudet äänestystavat eivät kuitenkaan ole käytettävissä tulevissa kuntavaaleissa ja tuskin vielä mahdollisissa maakuntavaaleissakaan noin vuoden päästä. 

Meillä on runsaasti seniorikansalaisia, jotka ovat tätä maata rakentaneet ja tavallani pitäneet äänestämistä sekä oikeutena että velvollisuutena. Kunnon heiketessäkin näistä halutaan pitää kiinni. Kuntavaalien siirtäminen oletettavasti turvallisempaan aikaan oli perusteltua. Ainakin rokotettuja on huomattavasti enemmän. Monet eläkeläiset ovat toivoneet ryhmämahdollisuutta äänestää vaikkapa Viikkarin Valkamassa tai vanhustentalojen kerhohuoneissa. Tällaiseen ei ole kuitenkaan katsottu olevan mahdollisuuksia. Kotiäänestys voidaan järjestää vain äänestäjän kotona. Tämä on sinänsä hieno mahdollisuus. Kriteerit näyttävät olevan aika kovia. Lisääntyvä ennakkoäänestysaika ja muut äänestysturvallisuutta lisäävät toimet auttavat asiassa. Kotiäänestys pitää kuitenkin turvata kaikille seniorikansalaisille, jotka perustellusti esittävät siihen olevan tarvetta. Resurssit pitää varata nyt eikä vähän ennen vaaleja todeta, ettei niitä ole. Kannustan pyytämään rohkeasti kotiäänestystä. En kirjoita, että lue netistä lisää vaan, että sanomalehti-ilmoituksissakin tullaan kertomaan menettelyistä. 

Kuntavaaleissa vaikutetaan moniin tavallisen ihmisen arkeen vaikuttaviin asioihin. Valitut tekevät politiikkaa, joka yksinkertaisesti kuvattuna on yhteisten asioiden hoitamista ja eri näkemysten yhteensovittamista. Siksi kaikkien pitäisikin aktivoitua kevään aikana ja valmistautua äänestämään kesäkuun kuntavaaleissa. Vain näin kansanvalta toteutuu.

 

Tuomas Koivisto
kaupunginvaltuuston varajäsen ja kuntavaaliehdokas

Työhyvinvoinnilla lääkitään kuntien taloutta ja työvoimapulaa

Erittäin suuri osa Suomen kunnista on vaikeassa taloustilanteessa, ja tyypillisesti noin puolet niiden menoista on henkilöstömenoja. Niinpä keskusteluissa talouden tasapainottamisesta usein nousee esiin irtisanomisten tai lomautusten mahdollisuus. Jos katsotaan tilannetta ennen koronakriisin alkua, KT Kuntatyönantajat arvioi vuosi sitten helmikuussa, että kunnat ja kuntayhtymät joutuisivat vuoden 2020 aikana irtisanomaan yli 750 henkilöä ja lomautuksia tulisi yli 8100:lle työntekijälle.

Kunta on olemassa tuottaakseen asukkailleen palveluita, ja sitä varten myös sen henkilöstö on tehtävissään. Teknologian ja palveluprosessien jatkuvasti kehittyessä ja väestön ikärakenteen muuttuessa työvoiman tarve voi joillain toimialoilla vähentyä ja eläköityvien virkoja on mahdollista jättää täyttämättä. Laajamittaisilla irtisanomisilla ja lomautuksilla sen sijaan on väistämättä dramaattisia vaikutuksia myös kuntalaisten palveluihin, joista suurin osa on lakisääteisiä.

Repivien irtisanomis- ja lomautuskeskustelujen varjoon jää usein kaksi tärkeää kuntien henkilöstöön liittyvää asiaa: uhkaava työvoimapula ja työhyvinvoinnin parantamisen tuomat säästömahdollisuudet. Kunta-alan työeläkevakuuttaja Kevan uusimman kuntapäättäjäbarometrin ja kunta-alan eläköitymisennusteen perusteella kuntien on alati hankalampaa rekrytoida riittävästi henkilöstöä ja tilanne tulee monilla toimialoilla entisestään vaikeutumaan lähivuosien eläköitymisten myötä. Esimerkiksi hoitajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja sosiaalityöntekijöistä on pulaa niin nyt kuin kymmenen vuodenkin päästä, jos ennusteet toteutuvat.

Kevan laskelmien perusteella sairauslomien ja ennenaikaisten eläköitymisten hinta on kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvointia parantamalla ja työkykyä edistämällä pitäisi siis olla mahdollista tehdä sekä inhimillisesti että taloudellisesti paljon hyvää. Viime vuosilta onkin kertynyt vaikuttavia esimerkkejä.

Janakkalan ateria- ja puhtauspalveluissa onnistuttiin Kevan mukaan hyvällä esimiestyöllä ja työkykyjohtamisella lähes puolittamaan henkilöstön vuotuiset sairauspoissaolopäivät. Pelkästään yhdessä hieman yli sadan hengen yksikössä tämä merkitsi yli 200 000 euron säästöjä. Myös Kempeleessä ja Kalajoella on nähty rohkaisevia tuloksia.

Ylen verkkosivuilla oli lokakuussa 2020 juttu Hailuodon ihmeestä. Pienen 1000 asukkaan kunnan talous on pelastunut sairauspoissaoloja vähentämällä. Työterveyshuollossa on panostettu vahvasti ennaltaehkäisyyn ja työntekijöille on annettu muun muassa oikeus käyttää viikoittain tunti työaikaa liikuntaan.

Mikäli entistä useammat kunnat pystyvät ottamaan harppauksen eteenpäin työkyvyn johtamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä, niiden vetovoima työnantajina tulee kasvamaan ja samalla talousvaikeudetkin lievittyvät.


Esa J. Wahlman
Kuntavaaliehdokas

VASTINETTA FURUHOLMIN POLIITTISEEN JUONITTELUUN 

SK:ssa 14.2.2021 Tapio Furuholm kirjoitti kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen valinnasta vuonna 2004 jossa hän totesi valintaprosessin olevan ”poliittisen juonittelun mestariteos”. Furuholmin väittämä Aki Lindenin torjuminen valitsemiseksi kaupunginjohtajan virkaan. Totean, että Linden ei hakenut virkaa eikä häntä kukaan ole torjunut. Kun ehdokkaita kartoitettiin Lindenin nimi oli esillä, ei muuta. 

Se pitää paikkansa, että sain valtuudet sdp:n valtuustoryhmältä ja kunnallisjärjestöltä aloittaa neuvottelut eri poliittisten ryhmien kanssa tulevasta kaupunginjohtajaehdokkaasta. Päädyimme ryhmänä Luukkosen taakse. Neuvottelujen aikana Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja Timo Laaksonen oli henkilö jonka kanssa kävin neuvotteluja. Hän ilmoitti minulle hieman ennen KV:n kokousta, että selvä ryhmän enemmistö on Luukkosen takana.

 Vasemmistoliitto ratkaisi Luukkosen valinnan.

Koska tämän tyyppiset virkavalinnat ovat aina olleet poliittisia silloin mentiin sen hetken käytännön mukaisesti. Hieman ennen KV:n kokousta ilmoitin sos.dem. ryhmälle, että Vasemmistoliitto tukee Luukkosen valintaa. Näin ollen totesimme omassa ryhmässä, että Vasemmistoliitto ratkaisee Luukkosen valinnan ja näin kävi.

Luukkosen takana kylläkin oli yksi tunnettu kokoomuslainen valtuutettu.

 Vasemmistoliitto on tukenut kaupunginjohtajaa.

Aina tulevissa poliittisissa väännöissä Vasemmistoliitto on tukenut kaupunginjohtajaa. Furuholm on pyrkinyt henkilökohtaisesti kaataa kaupunginjohtajaa onnistumatta siitä. Neuvottelutaidot eivät ole siihen riittäneet. Muistutan, että jokainen kaupunginvaltuuston ryhmäpuheenjohtaja pyrkii toetuttamaan ryhmänsä tavoitteita ottaen huomioon kaupunkilaisten edun. Näin olemme toimineet.

 Furuholmin oma valinta kaupungin tiedotuspäälliköksi on oma historiansa ja joku voi sanoa, että ei kestä päivänvaloa, sen aikainen valinta oli eräänlainen suhmurointi. En lähde tätä asiaa sen enempää avaamaan, kirjoitetaan sitten tulevissa muistelmissa. Tiedän asian koska olin KH:n pöydässä silloin kun Furuholmin valintaa muokattiin. En moiti valintaa koska olin silloin Furuholmin valinnan takana. Hyvin hän tiedottamisen ja työnsä hoiti.

 Furuholm haastaa tuelvaisuutta.

Olen monta vuotta tehnyt yhteistyötä Furuholmin kanssa silloin kun molemmat olimme ryhmiemme puheenjohtajia. Asiat saatiin kovienkin vääntöjen jälkeen sovittua ja kokoomuksen ollessa myös mukana.

Nyt tuleva valtuutokausi 2021-2024 ei tule olemaan poliittisesti helppo, on moni asia joita pitää korjata ja löytää konsensus. Tässäkin kohtaa Furuholm pyytää sosialidemokraatteja apuun. Sen näyttää vaalitulos ja poliittisten ryhmien sen hetkinen tahtotila.

Itse kannatan ja ajan laajaa rintamaa joka tukee kuntalaisten yhteistä asiaa ei mitään yksittäisiä irtiottoja.

Toivon Tapio Furuholmille vaalimenestystä ja järkevää yhteistyötä kuntalaisten parhaaksi.

 

 

Esa J. Wahlman
Valtuutettu

PÄÄSEMMEKÖ ÄÄNESTÄMÄÄN KUNTAVAALEISSA AJALLAAN 

Minulta on usein kyselty ja soiteltu, että pidetäänkö kuntavaalit ajallaan 18.4.2021. Tarkastellaanpa hieman vaalipäivää näin koronaepidemian varjostamana. Porin kaupunki on valmistautunut vaaleihin mielestäni vastuullisesti ja kaupunginhallitus on tehnyt tarvittavat valmistelut. Mutta riittävätkö ne? 

Porin kaupunginhallitus on sijoittanut äänestyspaikkoja runsaasti ja niitä on sijoitettu myös kauppakeskuksiin aikaisemman tavan mukaan eli samoihin paikkoihin mitä aikaisemmissakin vaaleissa on ollut.

Ennakkoäänestykseen pitää viranomaisten paneutua koska tämä äänestystapa on jatkuvasti kasvamaan päin ja etenkin poikkeusoloissa.

Normaaleissa äänestyspaikoissa on pyritty siihen, että ne olisivat tilavia tiloja joissa turvavälit ovat mahdollisia. Pitääkö kiinteiden äänestyspaikkojen ulkopuolelle laittaa telttoja joissa voisi äänestää. Tämä ratkaisu on kallis rakentaa. Maksaahan vaalit meille porilaisille 332 000 euroa. Kustannukset tulevat tiloista vaikka ne pääasiassa ovat omia. Vaalivirkailijoiden palkkiot, työaikakorvaukset, ääntenlaskijoiden kustannukset jne. Demokratia maksaa. 

Kotiäänestys on turvattava iäkkäimmille ihmisille ja liikuntarajoitteisille. Tähänkin äänestysmuotoon on paneuduttava kunnolla. Meillä Porissa ja varmaan muissakin kunnissa vaalivirkailijat ovat usein iäkkäimpiä ihmisiä, jopa koronavaaran myötä riskiryhmään kuuluvia. Mitä sitten jos vaalipäivänä ja sitä ennen viirus ei anna myöten ja joudumme iäkkäimpiä vaalitoimitsijoita kehottamaan jäämään kotiin. Tämä voidaan kuitenkin hoitaa siten, että vaalilautakunnissa on nimetty viisi vakinaista ja viisi varahenkilöä. Vaalilaki edellyttää vaalitoimikunnassa olevan yhtäaikaa paikalla kolme jäsentä. Uskon, että valituilla henkilöillä pärjätään ja taataan lailliset vaalit. 

Olen pohtinut, että tulisiko poikkeuksellisesti vaalipäiviä olla kaksi lauantai ja sunnuntai 17.-18.4. näin saataisiin väljyyttä vaalipaikalla. Ennenhän meillä oli vaalit kaksipäiväiset sunnuntaina ja maanantaina. Silloin itse istuneena vaalilautakunnassa maamantaipäivä tuntui turhalta, kävijöitä oli erittäin vähän. 

Vaalilautakuntien ja toimikuntien toimihenkilöt ovat aina olleet puolueiden kunnallisjärjestöjen ja yhdistysten tehtävä hankkia. Monella puolueella on ollut hankaluuksia saada omaa osuuttaan täytettyä koska näissäkin säädöksissä tasa-arvoa pitää noudattaa eli pitää olla toimihenkilöinä naisia ja miehiä suhteessa 40/60 %. 

Eräissä keskusteluissa on tullut esille, että pitäisikö vaalilakia muuttaa niin, että toimihenkilöt olisivatkin kunnan työntekijöitä. Se helpottaisi asianomaisten henkilöiden saamista ja kouluttaminen tapahtuisi samoin kuin nytkin puoluepohjaisena toimenpiteenä. 

Olen vakuuttunut, että kuntavaalit pidetään ajallaan normaalisti 18.4. ja suojautumisjärjestelmät toimivat hyvin ja jokainen äänestäjä hoitaa oman osuutensa. Näin kuntademokratia on jälleen kerran toteutunut.


UUTISET

Kuihtuva vai kehittyvä demokratia?

8.4.2021 Uusi Aika-välilehdellä on luettavissa Tuomas Koiviston kirjoitus " Kuihtuva vai kehittyvä demokratia? " Lue lisää

Koronakriisin inhimillistä tai taloudellista loppulaskua ei tiedä kuka

2.4.2021 Diana Bergroth-Lampisen yliö "Koronakriisin inhimillistä tai taloudellista loppulaskua ei tiedä kukaan" on luettavissa Uusi Aika-välilehdellä. Lue lisää

TAPAHTUMAKALENTERI
22.4.2021 Kunnallisjärjestön hallituksen kokous (teams ) >>
25.5-8.6.2021 Kuntavaalien ennakkoäänestys >>
13.6.2021 Kuntavaalien vaalipäivä >>
Haluatko mukaan